perjantai 12. kesäkuuta 2009
Borta bra, men hemma bäst
Olen onnellisesti kotiutunut Suomeen. Lopetan blogin kirjoittamisen tähän, sillä nyt voin nähdä kaikkia ja kertoa kuulumiset kasvotusten! Ehkä joskus lähden johonkin uuteen seikkailuun ja kirjoittelen sieltä sitten, mutta juuri nyt nautin Suomen suvesta!
torstai 4. kesäkuuta 2009
Lähtö lähellä
Tänään on torstai. Vaikea kuvitella että oon muka sunnuntaina jo Suomessa, kotona?
Kaks viimestä viikkoa ollaan vaan vietetty jos jonkinlaisia jäähyväisiä. Porukkaa tiputtelee joka päivä kotiin. Me lähdetään Heinin kanssa lauantaiaamuna kohti Suomen Turkua paatilla.
Taistelin matkalaukun kanssa hyvän tovin ennenkuin sain sen kiinni, mutta onnistuin! Laukku painaa kuin synti, mutta onneksi se tarvii roudata vaan laivaan asti niin se matkustaa seuraavat 12 tuntia hytissä kun me nautitaan (viini) buffetista. Mulla on siis kaksi matka
laukkua ja yksi sporttikassi ja tein tänään Holmlundsilla (huippu putiikki) huomion että yksi Svean -30% olkalaukku voisi hyvinkin tulla tarpeeseen. Juuri kun oltiin Heinin kanssa tekemässä suuria päätöksiä, kaupasta katosi sähköt, ja niin katosi koko Uppsalan keskustassa. Ihmiset ajettiin kaupoista ulos ja meiltä jäi investoinnit tekemättä. Jäin haikailemaan kyseisen Svean perään.
Nyt luennot ovat ohi, mutta vielä Språk & samhällen kotitentti pitäisi palauttaa maanantaihin mennessä. Luulin että kurssi olisi pala kakkua koska olen suorittanut vastaavanlaisen jo Suomessa, mutta ei, kuusi esseekysymystä eivät paljon inspiroi. Koska tentin palautuspäivä on maanantaina, ja minä ja kurssimateriaali hengailemme Uppsalassa enää perjantaihin, jää mulle tehokasta peliaikaa ainoastaan tämä ilta ja huominen.
Parempi siis alkaa töihin!
Kaks viimestä viikkoa ollaan vaan vietetty jos jonkinlaisia jäähyväisiä. Porukkaa tiputtelee joka päivä kotiin. Me lähdetään Heinin kanssa lauantaiaamuna kohti Suomen Turkua paatilla.
Taistelin matkalaukun kanssa hyvän tovin ennenkuin sain sen kiinni, mutta onnistuin! Laukku painaa kuin synti, mutta onneksi se tarvii roudata vaan laivaan asti niin se matkustaa seuraavat 12 tuntia hytissä kun me nautitaan (viini) buffetista. Mulla on siis kaksi matka
laukkua ja yksi sporttikassi ja tein tänään Holmlundsilla (huippu putiikki) huomion että yksi Svean -30% olkalaukku voisi hyvinkin tulla tarpeeseen. Juuri kun oltiin Heinin kanssa tekemässä suuria päätöksiä, kaupasta katosi sähköt, ja niin katosi koko Uppsalan keskustassa. Ihmiset ajettiin kaupoista ulos ja meiltä jäi investoinnit tekemättä. Jäin haikailemaan kyseisen Svean perään.Nyt luennot ovat ohi, mutta vielä Språk & samhällen kotitentti pitäisi palauttaa maanantaihin mennessä. Luulin että kurssi olisi pala kakkua koska olen suorittanut vastaavanlaisen jo Suomessa, mutta ei, kuusi esseekysymystä eivät paljon inspiroi. Koska tentin palautuspäivä on maanantaina, ja minä ja kurssimateriaali hengailemme Uppsalassa enää perjantaihin, jää mulle tehokasta peliaikaa ainoastaan tämä ilta ja huominen.
Parempi siis alkaa töihin!
tiistai 19. toukokuuta 2009
Sommar och sol
Oon vähän laiminlyöny blogia lähiaikoina.
Viimenen kuukausi kun on hurahtanut todella nopeasti!
En haluaisi millään tulla pois Uppsalasta. Kaikki on vasta alkanut! Enää kaksi ja puoli viikkoa jäljellä ja oon aivan paniikissa. Suomessa odottaa taas velvollisuudet ja työt. Blaah.
Vähän viimeaikaisista tapauksista.
Olen henkilökohtaisesti tavannut Promoen, ja herra on omistanut nimmarinsa minulle. Tämä tapahtui Smålands nationilla päivää ennen vappua eli Kvalborgina. Kyseisen illan jälkeen lainasin ranskalaisystäväni pyörää ja pyöräilin koko matkan Lilla Sunnerstaan (7-8km) ensimmäistä kertaa liian isolla ja raihnaisella pyörällä.
Itse vappu meni aivan nappiin. Oli hurjan lämmin ilma, reilusti yli 20 astetta ja aurinko paistoi. Tästä johtuen melkein kaikki paloimme auringossa, koska aurinkorasva oli jäänyt kaupan hyllylle. Päivä alkoi skumpalla ja mansikoilla Fyrisånin (voi Fyrisånia tulee ikävä) varrella katsellen paatteja, jotka opiskelijat olivat itse styroksista askarrelleet ja joilla ne laskivat jokea. Fyrisånilta siirryttiin paikalliseen Ainolanpuistoon/Ullikselle/Kaivariin eli Ekonomikum-parkeniin piknikille. Meillä oli kaikilla teemahiuspannat, flowerpower! Skumppailtiin ja grillailtiin ja nautittiin olostamme. Illalla mentiin Värmlands nationille syömään ja ilta päättyi saman paikan jatkobileisiin. Seuraavana päivänä käytiin krapulapiknikillä ja illalla pyöräilin liian ison ja raihnaisen pyörän koko matkan Flogstaan (10-11 km). Olen todella iloinen etten ole ostanut pyörää täällä, en todellakaan pyöräile kyseistä matkaa enää ikinä, vaikka pyöräilystä yleensä tykkäänkin.
Vappupiknikillä
Vapun jälkeen ostin short noticena lentoliput Jossun luo Chicagoon ja siellä vietin koko viime viikon. Reissu oli aivan mahtava. En nukkunut lähes ollenkaan, mutta ehdittiin tehdä vaikka ja mitä. Käytiin eläintarhassa, shoppailemassa, nähtävyyksillä (mm. pilvenpiirtäjän 96. kerroksessa), Chicago Cubsien pelissä (ensimmäinen oikea baseball-pelini!) ja niin monessa baarissa että en edes muista monessako! Kaikki jenkeissä ON isompaa, mutta se mikä yllätti vähän on se että jenkit eivät kovin seuraa muotia. Eurooppalaiset tunnisti trendikkyydestä. Vaatteet olivat naurettavan halpoja, shoppasin niin paljon kuin sielu sieti, ihan mahtavaa kun kerrankin ei tarvinnut pihistellä rahojen puolesta. Eilen saavuin takaisin Uppikseen, väsyneenä, mutta onnellisena. Toivuin jetlagista koko päivän, ja vielä tämänkin aamun, niin että unohdin yhden kurssin kokonaan ja missasin sen vahingossa.
Johanna ystävineen toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi Chicagoon
Tänään kävin nauhoittamassa jälleen suomitekstejä. Tällä kertaa kyseessä oli Ahvenanmaata mainostava radiomainos. Ääneni saattaa siis kuulua suomalaisessa radiossa hetkenä minä hyvänsä. Hieman jännittävää että suomalaisia mainoksia tehdään Ruotsissa! Ja että MINÄ puhun niissä! En oikein itsekään tajua sitä. Olen sitä mieltä että ovet täytyy pitää mahdollisuuksille avoinna ja tällä kertaa multimediatoimisto Phosworks astui sisään.
Tänä yönä en ajatellut nukkua laisinkaan. Huomiselle pitäisi olla valmiina 20-sivuinen analyysi inlärarsvenskasta eli aiheena ruotsi toisena kielenä ja omaa analyysiä tulee redovisata eli esitellä tovereille 5-10 minuuttia. Tällä hetkellä mulla on kokonaista 3 sivua valmiina. Suomeksi sanottuna olen siis kusessa.
Kalenteri seuraaville 2,5 viikolle on jo suhteellisen täynnä. Tahdon ottaa kaiken ilon irti viimeisistä hetkistä täällä. Tälle viikolle on luvassa Jäähyväis-Pub Crawl, musiikkifestarit, Tukholman reissu ja vårbal eli kevättanssiaiset. Lauantaina koittaa siis vihdoin ja viimein tanssiryhmäni esiintyminen vårbalissa. Yritän saada jonkun nauhoittamaan esityksen muistoksi. Toivottavasti en kämmäile ihan hirveästi.
Suomeen lähdemme laivalla Heinin kanssa 6.6. ja perillä Pietarsaaressa olen 7.6. aamulla. Ouluun rantaudun 8.6. joten oululaiset, valmistautukaa homecoming-bileisiin! Ehdotuksia päivämääristä ynnä muusta otetaan vastaan! 80's bileet ovat suunnitteilla joten viiksiä voi alkaa kasvattaa ja neon-kuteita hamstrata! Ystävääni Meeriä voi myös konsultoida. Vaikka mua ei tällä hetkellä huvittaisi palata Suomeen, täytyy myöntää että Merikoskenkatua ja Tuiran pultsareita alkaa olla jo ikävä, ja Kaarlehammasta kolottaa. Toivottavasti PLU-koodit töissä ovat entisensä. Neverissä tuli onneksi käytyä pääsiäisenä joten vieroitusoireet sinne eivät ole yhtä pahat. Toivon että Oulujoen suihkulähteet ovat jo toiminnassa ja terassit, siis patiot, auki kun tulen!
Nyt jatkan pää- ja sivulauseiden analysointia!
Viimenen kuukausi kun on hurahtanut todella nopeasti!
En haluaisi millään tulla pois Uppsalasta. Kaikki on vasta alkanut! Enää kaksi ja puoli viikkoa jäljellä ja oon aivan paniikissa. Suomessa odottaa taas velvollisuudet ja työt. Blaah.
Vähän viimeaikaisista tapauksista.
Olen henkilökohtaisesti tavannut Promoen, ja herra on omistanut nimmarinsa minulle. Tämä tapahtui Smålands nationilla päivää ennen vappua eli Kvalborgina. Kyseisen illan jälkeen lainasin ranskalaisystäväni pyörää ja pyöräilin koko matkan Lilla Sunnerstaan (7-8km) ensimmäistä kertaa liian isolla ja raihnaisella pyörällä.
Itse vappu meni aivan nappiin. Oli hurjan lämmin ilma, reilusti yli 20 astetta ja aurinko paistoi. Tästä johtuen melkein kaikki paloimme auringossa, koska aurinkorasva oli jäänyt kaupan hyllylle. Päivä alkoi skumpalla ja mansikoilla Fyrisånin (voi Fyrisånia tulee ikävä) varrella katsellen paatteja, jotka opiskelijat olivat itse styroksista askarrelleet ja joilla ne laskivat jokea. Fyrisånilta siirryttiin paikalliseen Ainolanpuistoon/Ullikselle/Kaivariin eli Ekonomikum-parkeniin piknikille. Meillä oli kaikilla teemahiuspannat, flowerpower! Skumppailtiin ja grillailtiin ja nautittiin olostamme. Illalla mentiin Värmlands nationille syömään ja ilta päättyi saman paikan jatkobileisiin. Seuraavana päivänä käytiin krapulapiknikillä ja illalla pyöräilin liian ison ja raihnaisen pyörän koko matkan Flogstaan (10-11 km). Olen todella iloinen etten ole ostanut pyörää täällä, en todellakaan pyöräile kyseistä matkaa enää ikinä, vaikka pyöräilystä yleensä tykkäänkin.
VappupiknikilläVapun jälkeen ostin short noticena lentoliput Jossun luo Chicagoon ja siellä vietin koko viime viikon. Reissu oli aivan mahtava. En nukkunut lähes ollenkaan, mutta ehdittiin tehdä vaikka ja mitä. Käytiin eläintarhassa, shoppailemassa, nähtävyyksillä (mm. pilvenpiirtäjän 96. kerroksessa), Chicago Cubsien pelissä (ensimmäinen oikea baseball-pelini!) ja niin monessa baarissa että en edes muista monessako! Kaikki jenkeissä ON isompaa, mutta se mikä yllätti vähän on se että jenkit eivät kovin seuraa muotia. Eurooppalaiset tunnisti trendikkyydestä. Vaatteet olivat naurettavan halpoja, shoppasin niin paljon kuin sielu sieti, ihan mahtavaa kun kerrankin ei tarvinnut pihistellä rahojen puolesta. Eilen saavuin takaisin Uppikseen, väsyneenä, mutta onnellisena. Toivuin jetlagista koko päivän, ja vielä tämänkin aamun, niin että unohdin yhden kurssin kokonaan ja missasin sen vahingossa.
Johanna ystävineen toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi ChicagoonTänään kävin nauhoittamassa jälleen suomitekstejä. Tällä kertaa kyseessä oli Ahvenanmaata mainostava radiomainos. Ääneni saattaa siis kuulua suomalaisessa radiossa hetkenä minä hyvänsä. Hieman jännittävää että suomalaisia mainoksia tehdään Ruotsissa! Ja että MINÄ puhun niissä! En oikein itsekään tajua sitä. Olen sitä mieltä että ovet täytyy pitää mahdollisuuksille avoinna ja tällä kertaa multimediatoimisto Phosworks astui sisään.
Tänä yönä en ajatellut nukkua laisinkaan. Huomiselle pitäisi olla valmiina 20-sivuinen analyysi inlärarsvenskasta eli aiheena ruotsi toisena kielenä ja omaa analyysiä tulee redovisata eli esitellä tovereille 5-10 minuuttia. Tällä hetkellä mulla on kokonaista 3 sivua valmiina. Suomeksi sanottuna olen siis kusessa.
Kalenteri seuraaville 2,5 viikolle on jo suhteellisen täynnä. Tahdon ottaa kaiken ilon irti viimeisistä hetkistä täällä. Tälle viikolle on luvassa Jäähyväis-Pub Crawl, musiikkifestarit, Tukholman reissu ja vårbal eli kevättanssiaiset. Lauantaina koittaa siis vihdoin ja viimein tanssiryhmäni esiintyminen vårbalissa. Yritän saada jonkun nauhoittamaan esityksen muistoksi. Toivottavasti en kämmäile ihan hirveästi.
Suomeen lähdemme laivalla Heinin kanssa 6.6. ja perillä Pietarsaaressa olen 7.6. aamulla. Ouluun rantaudun 8.6. joten oululaiset, valmistautukaa homecoming-bileisiin! Ehdotuksia päivämääristä ynnä muusta otetaan vastaan! 80's bileet ovat suunnitteilla joten viiksiä voi alkaa kasvattaa ja neon-kuteita hamstrata! Ystävääni Meeriä voi myös konsultoida. Vaikka mua ei tällä hetkellä huvittaisi palata Suomeen, täytyy myöntää että Merikoskenkatua ja Tuiran pultsareita alkaa olla jo ikävä, ja Kaarlehammasta kolottaa. Toivottavasti PLU-koodit töissä ovat entisensä. Neverissä tuli onneksi käytyä pääsiäisenä joten vieroitusoireet sinne eivät ole yhtä pahat. Toivon että Oulujoen suihkulähteet ovat jo toiminnassa ja terassit, siis patiot, auki kun tulen!
Nyt jatkan pää- ja sivulauseiden analysointia!
lauantai 25. huhtikuuta 2009
Uppsala state of mind
Takaisin Uppsalassa!
Suomessa oli huippua. Näin ystäviä ja perhettä pitkästä aikaa. Oli ihana huomata että mikään ei muuttunut ja mua ei oltu vielä unohdettu. Oli mahtava haistaa Helsingin rautatieaseman tuoksu (Katin mielestä kusi ja paska, mun mielestä legendaarinen Helsingin ominaishaju sekoittuneena rautateiden tuoksuun) ja pussata maata Stockan kellon alla. Aurinko paistoi ja Espa, Tuomiokirkko ja Punavuori olivat entisensä. Myös tytöt olivat entisellään, ja ilta kului syöden hyvin. Oli myös huippua nähdä isoveljeä ja tädin perhettä. Tehtiin kaikkia niitä asioita joita aina ennenkin, mutta tällä kertaa niillä oli paljon suurempi merkitys minulle.
Oulussa Neveri ja Vanilla olivat paikoillaan, myös pakollinen "känkyn kautta kotiin"-riitti tuli suoritettua. Pietarsaaressa tuli nähtyä vanhoja Jeppisboita, kotipoikien ja The Journeymenin keikka Svenskanilla. Lauantaina kaikki huipentui erittäin traditionaaliseen perus-Melody-iltaan kun oltiin ensin keräännytty Karkulle katsomaan Danan telkkaridebyyttiä Suomen Pelkokertoimessa. Ikinä ennen en ole katsonut pelkokerrointa yhtä tärinässä! Palasin vielä Helsingin kautta takaisin Uppsalaan ja näin tyttöjä vielä viimeisen kerran ennen kuin lähdin. Tarkoituksena oli vuokrata leffa ja herkutella, mutta jätettiin se leffa ja keskityttiin olennaiseen.
Vaikka Suomessa oli huippu käydä, oli myös ihana palata takaisin Uppsalaan. Kun tulin Arlandan lentokentälle, ei tuntunut mitenkään erikoiselta. Mutta kun saavuin Uppsalaan ja kävelin halki kaupungin suoraan yliopistolle, tunsin olevani kotona. Mun omaisuus ja elämä on täällä tällä hetkellä. Koti on täällä. Heti kun olin palannut, ystäväni Linda tuli kylään viikonlopuksi. Oli ihana nähdä Lindaa tosi pitkästä aikaa. Ja ihana huomata että mikään ei ollut muuttunut. Yhdessä naurettiin ja itkettiin ja seikkailtiin ympäri Tukholmaa ja Uppsalaa.
Tajusin että mulla on enää vajaa kaks kuukautta jäljellä täällä. En millään haluais lähteä takaisin. Tuntuu että just nyt kaikki on vasta alkanut! Aurinko paistaa, lumet ovat sulaneet, ihmiset ovat iloisia ja hymy tarttuu ihmisestä toiseen. Kadunvarret ovat täynnä kotoisia terasseja ja ihmiset istuvat ottamassa aurinkoa joen varrella. Eilen missattiin bändikeikka Kalmarilla ja istuttiin katsomassa tähtiä Fyrisånin varrella ranskalaisen ystävän kanssa. Tajusin että tulen aina kaipaamaan täällä vietettyjä hetkiä kun olen lähtenyt kotiin.
Ensi viikolla on vappu! Odotan sitä jo kovasti koska ihan kaikki puhuvat siitä! Jopa aikuiset töissäkäyvät ihmiset odottavat sitä kuin kuuta nousevaa. (juttelin vapusta "työkavereiden" kanssa torstaina kun kävin nauhottamassa suomalaiset äänet renaultin ilmastoinninkorjausohjelmaan) Vappu alkaa puuro- ja skumppa-aamiaisella, jonka jälkeen on forsränning eli ihmiset laskevat Fyrisånia pitkin itsetekemillään paateilla. Päivällä nationeilla on champagnegaloppeja eli skumppasotia ja ekonomikumin puistossa on musiikkia ja ihmiset ovat piknikillä. Illaksi ollaan ostettu liput Värmlandin gasquelle, eli saa taas pynttäytyä! :)
Odotan innolla myös Vårbalia eli kevättanssiaisia, jotka ovat toukokuussa ja jossa meidän tanssiryhmällä on esiintyminen! Jännittävää! Vårbalissa on iltapukukoodi, joten toin Suomesta vanhojen tanssipuvun mukanani, se onkin kevään väreihin sopien kirkkaan pinkki!
Nyt lähden nauttimaan auringosta Östgöta-nationin järjestämälle kirpputorille!
Suomessa oli huippua. Näin ystäviä ja perhettä pitkästä aikaa. Oli ihana huomata että mikään ei muuttunut ja mua ei oltu vielä unohdettu. Oli mahtava haistaa Helsingin rautatieaseman tuoksu (Katin mielestä kusi ja paska, mun mielestä legendaarinen Helsingin ominaishaju sekoittuneena rautateiden tuoksuun) ja pussata maata Stockan kellon alla. Aurinko paistoi ja Espa, Tuomiokirkko ja Punavuori olivat entisensä. Myös tytöt olivat entisellään, ja ilta kului syöden hyvin. Oli myös huippua nähdä isoveljeä ja tädin perhettä. Tehtiin kaikkia niitä asioita joita aina ennenkin, mutta tällä kertaa niillä oli paljon suurempi merkitys minulle.
Oulussa Neveri ja Vanilla olivat paikoillaan, myös pakollinen "känkyn kautta kotiin"-riitti tuli suoritettua. Pietarsaaressa tuli nähtyä vanhoja Jeppisboita, kotipoikien ja The Journeymenin keikka Svenskanilla. Lauantaina kaikki huipentui erittäin traditionaaliseen perus-Melody-iltaan kun oltiin ensin keräännytty Karkulle katsomaan Danan telkkaridebyyttiä Suomen Pelkokertoimessa. Ikinä ennen en ole katsonut pelkokerrointa yhtä tärinässä! Palasin vielä Helsingin kautta takaisin Uppsalaan ja näin tyttöjä vielä viimeisen kerran ennen kuin lähdin. Tarkoituksena oli vuokrata leffa ja herkutella, mutta jätettiin se leffa ja keskityttiin olennaiseen.
Vaikka Suomessa oli huippu käydä, oli myös ihana palata takaisin Uppsalaan. Kun tulin Arlandan lentokentälle, ei tuntunut mitenkään erikoiselta. Mutta kun saavuin Uppsalaan ja kävelin halki kaupungin suoraan yliopistolle, tunsin olevani kotona. Mun omaisuus ja elämä on täällä tällä hetkellä. Koti on täällä. Heti kun olin palannut, ystäväni Linda tuli kylään viikonlopuksi. Oli ihana nähdä Lindaa tosi pitkästä aikaa. Ja ihana huomata että mikään ei ollut muuttunut. Yhdessä naurettiin ja itkettiin ja seikkailtiin ympäri Tukholmaa ja Uppsalaa.
Tajusin että mulla on enää vajaa kaks kuukautta jäljellä täällä. En millään haluais lähteä takaisin. Tuntuu että just nyt kaikki on vasta alkanut! Aurinko paistaa, lumet ovat sulaneet, ihmiset ovat iloisia ja hymy tarttuu ihmisestä toiseen. Kadunvarret ovat täynnä kotoisia terasseja ja ihmiset istuvat ottamassa aurinkoa joen varrella. Eilen missattiin bändikeikka Kalmarilla ja istuttiin katsomassa tähtiä Fyrisånin varrella ranskalaisen ystävän kanssa. Tajusin että tulen aina kaipaamaan täällä vietettyjä hetkiä kun olen lähtenyt kotiin.
Ensi viikolla on vappu! Odotan sitä jo kovasti koska ihan kaikki puhuvat siitä! Jopa aikuiset töissäkäyvät ihmiset odottavat sitä kuin kuuta nousevaa. (juttelin vapusta "työkavereiden" kanssa torstaina kun kävin nauhottamassa suomalaiset äänet renaultin ilmastoinninkorjausohjelmaan) Vappu alkaa puuro- ja skumppa-aamiaisella, jonka jälkeen on forsränning eli ihmiset laskevat Fyrisånia pitkin itsetekemillään paateilla. Päivällä nationeilla on champagnegaloppeja eli skumppasotia ja ekonomikumin puistossa on musiikkia ja ihmiset ovat piknikillä. Illaksi ollaan ostettu liput Värmlandin gasquelle, eli saa taas pynttäytyä! :)
Odotan innolla myös Vårbalia eli kevättanssiaisia, jotka ovat toukokuussa ja jossa meidän tanssiryhmällä on esiintyminen! Jännittävää! Vårbalissa on iltapukukoodi, joten toin Suomesta vanhojen tanssipuvun mukanani, se onkin kevään väreihin sopien kirkkaan pinkki!
Nyt lähden nauttimaan auringosta Östgöta-nationin järjestämälle kirpputorille!
maanantai 6. huhtikuuta 2009
På finska marken
Pikapäivitys:
- Oslo on ihan mahtava kaupunki! Siellä on vaikka mitä nähtävää!
- Oon nyt Suomessa. Viikonloppu kului Hki-Tre-akselilla riehuen ja tänään rantauduin Pietarsaareen.
- Loppuviikon suunnitelmat: Prs-Oulu-Prs, featuring Valtion Rautatiet. <3
- Sain kuin sainkin työpaikan autonkorjausopetusohjelman suomenkielisenä naisäänenä! Ens viikolla alkaa nauhotukset Uppsalan linnassa!
Nyt keitän pannun kahvia ja käyn parin kuukauden paksuisen postipinon kimppuun.
tiistai 24. maaliskuuta 2009
Elämän löytöretkeilyä.
Ok guys. Olen nyt vakuuttunut siitä. Jokaisessa meissä asuu pieni Cryo, ja se paljastui minusta tänään. (no offence cryolaiset jos luette tätä, roolipelit eivät vain koskaan ole olleet minun juttuni) Oltiin Heinin ja Lauran kanssa Kalmarin peli-illassa. Vastustelun ja yleisen epäluuloisen negatiivisen äninän jälkeen suostuttiin pelaamaan saksalaista strategia-fantasiakorttipeliä, jossa piti löytää oma salaliittolaisensa jonka kanssa piti kerätä kolme tietynlaista esinettä. Aluksi en tajunnut pelistä mitään, hyökkäilin vain hermona toisia pelaajia vastaan kun satuin omistamaan jonkun suojelukortin jonka ansiosta aina voitin kaikki taistelut. Pian paljastui että Heini oli salaliittolaiseni ja loppupeli käytettiin siihen että yritettiin kerätä kaikki kolme pikaria ja sabotoitiin vastajoukkueen keräilyä. Lopulta voitettiin koko peli! Miettikää ny, meikä voittamassa salaliittostrategiavelholoitsu-pelissä!! Huhhuh!
Ehkä tärkein asia mitä olen Uppsalassa oppinut, (norjalaisten ja tanskalaisten kanssa kommunikoinnin lisäksi) on se, kuinka erilaisia me kaikki olemme. Vaihto-oppilaana luonnollisesti tutustuu uusiin ihmisiin, jotka tulevat täysin eri kulttuureista. Täällä Uppsalassa on ihmisiä maailman joka kolkasta ja kun heihin tutustuu, tajuaa että itse edustaa vain pienen pientä murto-osaa koko ihmiskunnasta. Kaikilla on oma syynsä hakea vaihtoon Uppsalaan. Toisille se on kohteen läheisyys, toisille riittävä etäisyys. Joillekin kulttuuri on eksoottinen, toiset arvostavat koulutuksen korkeaa tasoa. Kohtaamme täällä puolen vuoden ajan, toiset vuoden, tai parikin. Vaihdon jälkeen palaamme jatkamaan elämäämme kotimaihimme monta kokemusta rikkaampana. Voimme kaikki oppia toisiltamme ja opettaa toisillemme.
Kokemuksista puheen ollen. Kävin linnassa työhaastattelussa. Mediatoimisto etsii suomalaisia naisia lukemaan nauhalle autonkorjausopetusohjelman ohjeita ja otti yhteyttä meidän tiedekunnan koordinaattoriin, joka infosi meitä asiasta maililla. Noin puoli tuntia mailin lukemisesta oltiin Uppsalan linnan kolmannessa kerroksessa ja hämmästeltiin maisemaa koko Uppsalan ylitse. Luettiin teknistä tekstiä nauhalle ja asiakas päättää kenellä on paras ääni. CV: "Työkokemus: Toiminut suomalaisena naisäänenä vaaleanpunaisessa linnassa."
Työpaikka
Ensi viikosta lähtien olen pari viikkoa reissussa. Matkasuunnitelma: Oslo-Uppsala-Helsinki-Tampere-Pietarsaari-Oulu-Pietarsaari-Helsinki-Uppsala. Hollailkaa jos ootte kyseisissä kaupungeissa samaan aikaan.
P.S. Happy meal (kavereiden kesken häpy-miili) kan beställas enligt tallriksmodellen i Sverige. Juustohampurilainen, miniranskikset ja leipä, appelsiinimehu ja vauvaporkkanoita: 25 kr, 598kcal. Joojoo, mäcken on ylikansallinen katala yhtiö. Mut hei, 25 kruunua! Peace.
Ehkä tärkein asia mitä olen Uppsalassa oppinut, (norjalaisten ja tanskalaisten kanssa kommunikoinnin lisäksi) on se, kuinka erilaisia me kaikki olemme. Vaihto-oppilaana luonnollisesti tutustuu uusiin ihmisiin, jotka tulevat täysin eri kulttuureista. Täällä Uppsalassa on ihmisiä maailman joka kolkasta ja kun heihin tutustuu, tajuaa että itse edustaa vain pienen pientä murto-osaa koko ihmiskunnasta. Kaikilla on oma syynsä hakea vaihtoon Uppsalaan. Toisille se on kohteen läheisyys, toisille riittävä etäisyys. Joillekin kulttuuri on eksoottinen, toiset arvostavat koulutuksen korkeaa tasoa. Kohtaamme täällä puolen vuoden ajan, toiset vuoden, tai parikin. Vaihdon jälkeen palaamme jatkamaan elämäämme kotimaihimme monta kokemusta rikkaampana. Voimme kaikki oppia toisiltamme ja opettaa toisillemme.
Kokemuksista puheen ollen. Kävin linnassa työhaastattelussa. Mediatoimisto etsii suomalaisia naisia lukemaan nauhalle autonkorjausopetusohjelman ohjeita ja otti yhteyttä meidän tiedekunnan koordinaattoriin, joka infosi meitä asiasta maililla. Noin puoli tuntia mailin lukemisesta oltiin Uppsalan linnan kolmannessa kerroksessa ja hämmästeltiin maisemaa koko Uppsalan ylitse. Luettiin teknistä tekstiä nauhalle ja asiakas päättää kenellä on paras ääni. CV: "Työkokemus: Toiminut suomalaisena naisäänenä vaaleanpunaisessa linnassa."
TyöpaikkaEnsi viikosta lähtien olen pari viikkoa reissussa. Matkasuunnitelma: Oslo-Uppsala-Helsinki-Tampere-Pietarsaari-Oulu-Pietarsaari-Helsinki-Uppsala. Hollailkaa jos ootte kyseisissä kaupungeissa samaan aikaan.
P.S. Happy meal (kavereiden kesken häpy-miili) kan beställas enligt tallriksmodellen i Sverige. Juustohampurilainen, miniranskikset ja leipä, appelsiinimehu ja vauvaporkkanoita: 25 kr, 598kcal. Joojoo, mäcken on ylikansallinen katala yhtiö. Mut hei, 25 kruunua! Peace.
lauantai 21. maaliskuuta 2009
Kevät!
Koko kaupunki on ihan tukossa! Täällä on tänä viikonloppuna Bandy SM eli jääpallon ruotsinmestaruus. Joka paikka on täynnä erivärisiin huiveihin sonnustautuneita kannattajia! Bussit ajavat miten sattuu koska isoja katuja on suljettu. Tämän seurauksena matka kotiin Metsolaan kestää tavallisen 20-30 min sijasta noin 40 min! Eikä siinä kaikki, tänään on myös "USA ut ur IRAK"-mielenosoitus. Poliisit ja järjestysmiehet valvovat liikennejärjestystä ja mielenosoitusta. Aurinko paistaa, ihmiset on iloisia, lumi on melkein kokonaan sulanut ja mulla ja kahdella muulla tytöllä meidän nationilta on tänään triplasynttärijuhlat! :)
maanantai 16. maaliskuuta 2009
Terkkuja huvikummusta!
Jag är Pippi Långstrump, Den självständiga och egensinniga som går sina egna vägar.
Facebook-testin mukaan olen siis Peppi Pitkätossu. Tulin aika iloiseksi tuloksesta. Peppi on seikkailija. Kirjoituspöydälläni täällä Uppsalassa on kortti Pepistä, joka vilkuttaa katsojalleen kantaen kultakolikoita tiputtelevaa matkalaukkua. Saman kortin lähetin äidille ja isälle ja kirjoitin korttiin että kuvan Peppi kuvastaa minua vaihdossa ja että onneksi kassissa on vielä jonkin verran kolikoita jäljellä.
Äiti vastasi että kortin Herra Tossavainen muistuttaa siitä että pitää syödä. Mikä juttu se on että äidit aina luulee että niiden lapset ei syö? Syöminenhän on yksi lempiharrastuksistani! Ja sitä on kyllä tullut Uppsalassa harrastettua ahkeraan. En mä mitään vaatteita shoppaile. Mä syön kaikki mun rahat! Rakastan yhdessä kavereiden kanssa ulkona syömistä tai kokkailua! Niinkuin ystäväni Dana joskus aikanaan sanoi "Ystävyys on sitä ettei tarvi vetää mahaa sisään" No Iitu ja Heini ovatkin kunnon ystäviä!
Viime viikolla käytiin language pubissa, jossa pelailtiin kivoja pelejä vaihtareiden kanssa (syötiin). Pidettiin myös vanha kunnon tortilla-ilta ja perjantaina oli taas Östgöta-nationin Reggae-kemut jossa oli tällä kertaa esiintyjäkin (ja keikallehan ei voi tyhjin vatsoin lähteä). Huomasin, että Uppsalassa on aika paljon samantyylisiä keikkoja ja tapahtumia!
Lauantaina toivuttiin edellisillan jamitteluista ja käytiin ensimmäistä kertaa Uppsalan tuomiokirkossa kirkkokonsertissa. (sitä ennen tietty Café Unicossa syömässä) Kirkko oli kyllä mahtava, ja äänentoisto yllättävän massiivinen. Kirkkomusiikki iski nimittäin vasten kasvoja kunnon paatoksella! Loppuilta vietettiin vahingossa ruotsalaisiltaa Melodifestivalenin (se on ISO juttu täällä) ja Ruotsi-tietovisan parissa (kolme pussia popcorneja riittänee?).
Sunnuntaina käytiin yhdellä brunssilla ja kahdella fikalla eli kahvilla, minkä lopputuloksena päätimme yhteistuumin, että maanantaista lähtien alkaa uusi, vähäkalorisempi elämä. Tätä juhlistettiin Heinin kanssa tilaamalla sykemittarit kalorilaskimilla, hiphei, vain 5,90 Kuntoplussan tilaajalahjana!
Tänään löysin elämäni kengät Gränby Centrumista. Ne odottavat minua aina huomiseen asti etunimelläni varattuna Sko-Augustissa. Ne ovat Björn Borgit. True tennarit siis.
Inspiroiduin ja aloitin vihdoin ja viimein kandia! Tein kyselylomakkeen jonka Iitu vie luokalleen. Nyt enää kymmenen sivua analyysiä! Helppo nakki, piece of cake, kuin lapselta tikkarin veisi!
Loppuviikon ohjelmaan kuuluu jumppaa, eläviä kuvia, vähäkalorisia (en usko tätä itsekään) kahvitteluhetkiä uusien ja vanhojen toverien kera, mahdolliset omat synttärijuhlani ja kotieläimestäni Iitusta luopuminen. Iitu lukee tuossa vieressä narskuvalla kumipatjalla Vadelmavenepakolaista ja naureskelee ääneen, autuaan tietämättömänä siitä mitä mä tänne kirjottelen. Vadelmavenepakolainen on Miika Nousiaisen kirja, jossa tarinan kertoja tahtoo olla ruotsalainen mies. Ruotsalaiset ruskettuvat täydellisesti, niillä on täydellisiä lapsia ja kaikki on tosi idyllistä. Kun olin pieni, iskä osti mulle aina vadelmaveneitä Kanava-kioskilta. Makeita unia!
Facebook-testin mukaan olen siis Peppi Pitkätossu. Tulin aika iloiseksi tuloksesta. Peppi on seikkailija. Kirjoituspöydälläni täällä Uppsalassa on kortti Pepistä, joka vilkuttaa katsojalleen kantaen kultakolikoita tiputtelevaa matkalaukkua. Saman kortin lähetin äidille ja isälle ja kirjoitin korttiin että kuvan Peppi kuvastaa minua vaihdossa ja että onneksi kassissa on vielä jonkin verran kolikoita jäljellä.
Äiti vastasi että kortin Herra Tossavainen muistuttaa siitä että pitää syödä. Mikä juttu se on että äidit aina luulee että niiden lapset ei syö? Syöminenhän on yksi lempiharrastuksistani! Ja sitä on kyllä tullut Uppsalassa harrastettua ahkeraan. En mä mitään vaatteita shoppaile. Mä syön kaikki mun rahat! Rakastan yhdessä kavereiden kanssa ulkona syömistä tai kokkailua! Niinkuin ystäväni Dana joskus aikanaan sanoi "Ystävyys on sitä ettei tarvi vetää mahaa sisään" No Iitu ja Heini ovatkin kunnon ystäviä!
Viime viikolla käytiin language pubissa, jossa pelailtiin kivoja pelejä vaihtareiden kanssa (syötiin). Pidettiin myös vanha kunnon tortilla-ilta ja perjantaina oli taas Östgöta-nationin Reggae-kemut jossa oli tällä kertaa esiintyjäkin (ja keikallehan ei voi tyhjin vatsoin lähteä). Huomasin, että Uppsalassa on aika paljon samantyylisiä keikkoja ja tapahtumia!
Lauantaina toivuttiin edellisillan jamitteluista ja käytiin ensimmäistä kertaa Uppsalan tuomiokirkossa kirkkokonsertissa. (sitä ennen tietty Café Unicossa syömässä) Kirkko oli kyllä mahtava, ja äänentoisto yllättävän massiivinen. Kirkkomusiikki iski nimittäin vasten kasvoja kunnon paatoksella! Loppuilta vietettiin vahingossa ruotsalaisiltaa Melodifestivalenin (se on ISO juttu täällä) ja Ruotsi-tietovisan parissa (kolme pussia popcorneja riittänee?).
Sunnuntaina käytiin yhdellä brunssilla ja kahdella fikalla eli kahvilla, minkä lopputuloksena päätimme yhteistuumin, että maanantaista lähtien alkaa uusi, vähäkalorisempi elämä. Tätä juhlistettiin Heinin kanssa tilaamalla sykemittarit kalorilaskimilla, hiphei, vain 5,90 Kuntoplussan tilaajalahjana!
Tänään löysin elämäni kengät Gränby Centrumista. Ne odottavat minua aina huomiseen asti etunimelläni varattuna Sko-Augustissa. Ne ovat Björn Borgit. True tennarit siis.
Inspiroiduin ja aloitin vihdoin ja viimein kandia! Tein kyselylomakkeen jonka Iitu vie luokalleen. Nyt enää kymmenen sivua analyysiä! Helppo nakki, piece of cake, kuin lapselta tikkarin veisi!
Loppuviikon ohjelmaan kuuluu jumppaa, eläviä kuvia, vähäkalorisia (en usko tätä itsekään) kahvitteluhetkiä uusien ja vanhojen toverien kera, mahdolliset omat synttärijuhlani ja kotieläimestäni Iitusta luopuminen. Iitu lukee tuossa vieressä narskuvalla kumipatjalla Vadelmavenepakolaista ja naureskelee ääneen, autuaan tietämättömänä siitä mitä mä tänne kirjottelen. Vadelmavenepakolainen on Miika Nousiaisen kirja, jossa tarinan kertoja tahtoo olla ruotsalainen mies. Ruotsalaiset ruskettuvat täydellisesti, niillä on täydellisiä lapsia ja kaikki on tosi idyllistä. Kun olin pieni, iskä osti mulle aina vadelmaveneitä Kanava-kioskilta. Makeita unia!
tiistai 10. maaliskuuta 2009
Huomenta Sverige!
Vauhdikas viikko on taas takana ja uusi jo alkanut!
Tiistaina käytiin porukalla keilaamassa ja torstaina oltiin karaokeillassa. Nolasin itseni täysin laulamalla mm. Lene Marlinia (josta ei tiedetty muuta kuin kertosäe, loput sävellettiin), Frank Sinatraa, Oasista ja Blink 182:ta. Olin varma että All the Small Things meni tooosi hyvin, mutta sitten kuulin Iitun nauhotuksen biisistä... Laulajan urani jää ehkä odottamaan ensi kertaan, mutta pääasia oli että nauroin vatsan kipeäksi!
Perjantaina Iitun kaveri Saara tuli Uppsalaan viikoksi ja käytiin illalla kaikki Värmlandilla klubilla ja päästiin Uppsalavimmel-kuvaan nettiin. Lauantaina oli Anun ja Anun kahden kämppiksen yhteiset synttärit Kantorsgatanilla (missä asuu paljon opiskelijoita kimppakämpissä). Bileistä lähdettiin vielä Flogstaan korridorbileisiin jossa kukaan ei tuntenut tyyppejä joiden luo mentiin, mutta paikka oli tupaten täynnä väkeä. Matkalla laulettiin bussissa yhteislauluja. Kotimatkalla ostin ensimmäisen makkarani paikallisesta nakkifakiirista eli makkarakojusta. Täällä kaupungin joka kulmalla on yksi makkaranmyyjä ja olin päättänyt että Ruotsista en lähde ennenkuin olen kojua testannut!
Sunnuntaina syötiin taas mahat täyteen brunssilla V-dalassa jossa saa itse paistaa vohveleita. Nam!
Iitu on nyt siis ollut täällä reilun viikon ja vajaat kaks viikkoa vielä jäljellä. Iitu lähtee joka aamu kukonlaulun aikaan läheiselle ala-asteelle harjotteluun kun me jäädään Heinin kanssa vielä nukkumaan pariksi tunniksi. Tänään heräsin ensimmäisen kerran samaan aikaan kuin Iitu, jotta saisin vihdoinkin tehtyä koulujuttuja joita on jäänyt rästiin. Viimeiset unihiekat karistettuani lähden yliopiston kirjastolle muistitikun kanssa, koska kotona työskentelystä ei yksinkertaisesti tule yhtään mitään. Iitun koulussa on paljon maahanmuuttajia, ja sehän sopii mulle mainiosti koska oon aatellu tehä kandini kaksikielisyydestä ja lasten kielten oppimisesta. Nyt ois loistava tilaisuus saada materiaalia koulusta!
Luin loppuun Nick Hornbyn How to Be Good ja tykkäsin kirjailijasta niin paljon että lainasin kaupunginkirjastosta toisenkin Hornbyn kirjan! (Heti kun olin taistellut puoli tuntia tiskillä saadakseni kirjastokortin ja seuraavat puoli tuntia etsien kirjaa käsittämättömästi järjestetystä kirjahyllystöstä.) Ajattelin jotain elämää suurempia ajatuksia kirjaan ja vaihtoon ja maailmantilaan liittyen, mutta en enää muista mitä ne oli, filosofoin joskus toiste.
Illalla mennään testaamaan Snerikes-nationin klubi ja huomenna mennään puhumaan kielillä language-pubiin!
Tiistaina käytiin porukalla keilaamassa ja torstaina oltiin karaokeillassa. Nolasin itseni täysin laulamalla mm. Lene Marlinia (josta ei tiedetty muuta kuin kertosäe, loput sävellettiin), Frank Sinatraa, Oasista ja Blink 182:ta. Olin varma että All the Small Things meni tooosi hyvin, mutta sitten kuulin Iitun nauhotuksen biisistä... Laulajan urani jää ehkä odottamaan ensi kertaan, mutta pääasia oli että nauroin vatsan kipeäksi!
Perjantaina Iitun kaveri Saara tuli Uppsalaan viikoksi ja käytiin illalla kaikki Värmlandilla klubilla ja päästiin Uppsalavimmel-kuvaan nettiin. Lauantaina oli Anun ja Anun kahden kämppiksen yhteiset synttärit Kantorsgatanilla (missä asuu paljon opiskelijoita kimppakämpissä). Bileistä lähdettiin vielä Flogstaan korridorbileisiin jossa kukaan ei tuntenut tyyppejä joiden luo mentiin, mutta paikka oli tupaten täynnä väkeä. Matkalla laulettiin bussissa yhteislauluja. Kotimatkalla ostin ensimmäisen makkarani paikallisesta nakkifakiirista eli makkarakojusta. Täällä kaupungin joka kulmalla on yksi makkaranmyyjä ja olin päättänyt että Ruotsista en lähde ennenkuin olen kojua testannut!
Uppsalavimmel.seSunnuntaina syötiin taas mahat täyteen brunssilla V-dalassa jossa saa itse paistaa vohveleita. Nam!
Iitu on nyt siis ollut täällä reilun viikon ja vajaat kaks viikkoa vielä jäljellä. Iitu lähtee joka aamu kukonlaulun aikaan läheiselle ala-asteelle harjotteluun kun me jäädään Heinin kanssa vielä nukkumaan pariksi tunniksi. Tänään heräsin ensimmäisen kerran samaan aikaan kuin Iitu, jotta saisin vihdoinkin tehtyä koulujuttuja joita on jäänyt rästiin. Viimeiset unihiekat karistettuani lähden yliopiston kirjastolle muistitikun kanssa, koska kotona työskentelystä ei yksinkertaisesti tule yhtään mitään. Iitun koulussa on paljon maahanmuuttajia, ja sehän sopii mulle mainiosti koska oon aatellu tehä kandini kaksikielisyydestä ja lasten kielten oppimisesta. Nyt ois loistava tilaisuus saada materiaalia koulusta!
Luin loppuun Nick Hornbyn How to Be Good ja tykkäsin kirjailijasta niin paljon että lainasin kaupunginkirjastosta toisenkin Hornbyn kirjan! (Heti kun olin taistellut puoli tuntia tiskillä saadakseni kirjastokortin ja seuraavat puoli tuntia etsien kirjaa käsittämättömästi järjestetystä kirjahyllystöstä.) Ajattelin jotain elämää suurempia ajatuksia kirjaan ja vaihtoon ja maailmantilaan liittyen, mutta en enää muista mitä ne oli, filosofoin joskus toiste.
Illalla mennään testaamaan Snerikes-nationin klubi ja huomenna mennään puhumaan kielillä language-pubiin!
tiistai 3. maaliskuuta 2009
Terveisiä minikommuunista!
Iitu ja Heinin poikakaveri saapuivat lauantaina ja nyt meitä majailee täällä neljä tyyppiä. Ydinperhe siis! Lähdin lauantaiaamuna aikasin Iitua vastaan Tukholmaan ja kuvittelin olevani oikea ruotsalainen, matkustin itse junalla ja kaikkea! Tavallaan se oli aika hassu kontrasti, kun matkustan tosi paljon junalla Suomessakin. Tukholmassa sain Pauligin kahvia, oikeaa kahvia!
Rautatieasemalta jatkettiin metrolla Kista-galleriaan joka on suhteellisen iso ostoskeskus. Kulutin sopivasti koko loppukuukauden budjetin, mutta onneks kuukausi oliki jo vaihtumassa.
Illalla käytiin yhden vaihtarikaverin korridorbileissä Flogstassa, päästiin taas kiljumaan kymmeneltä! Ilta sujui rennosti ihmisten, punkun, origamieläinten ja skeittilaudan parissa. Sunnuntaina testattiin Gästrike-Hälsingland nationin brunssi. 60kr eli vajaa 6 euroa ja sai syödä mahansa ihan täyteen mm. pizzaa, piirakoita, pastaa, leipiä, muroja, lettuja, pirtelöä, muffineita, kahvia ja mehua. Oli yhden singaporelaisen tytön synttärit joten meitä kokoontu aika paljon ja loppujen lopuksi istuttiin saman pöydän ääressä 2,5h!
Maanantaina Iitu alotti harjottelunsa Flöjt-vägenin ala-asteella musiikkikoulussa ja jutut kuulosti jo siltä, että mä haluan mennä sinne tutustumiskierrokselle! Illalla mulla oli toiset tanssitreenit. Porukka vaikuttaa kyllä aika huipulta! Ne aikoo lähteä katsomaan breakdance-ryhmä Bouncen esitystä Tukholmaan huhtikuussa ja yks ryhmäläisistä kutsu koko ryhmän luokseen tänä lauantaina synttäribrunssille!
Tänään illalla mennään keilaamaan!
Rautatieasemalta jatkettiin metrolla Kista-galleriaan joka on suhteellisen iso ostoskeskus. Kulutin sopivasti koko loppukuukauden budjetin, mutta onneks kuukausi oliki jo vaihtumassa.
Illalla käytiin yhden vaihtarikaverin korridorbileissä Flogstassa, päästiin taas kiljumaan kymmeneltä! Ilta sujui rennosti ihmisten, punkun, origamieläinten ja skeittilaudan parissa. Sunnuntaina testattiin Gästrike-Hälsingland nationin brunssi. 60kr eli vajaa 6 euroa ja sai syödä mahansa ihan täyteen mm. pizzaa, piirakoita, pastaa, leipiä, muroja, lettuja, pirtelöä, muffineita, kahvia ja mehua. Oli yhden singaporelaisen tytön synttärit joten meitä kokoontu aika paljon ja loppujen lopuksi istuttiin saman pöydän ääressä 2,5h!
Maanantaina Iitu alotti harjottelunsa Flöjt-vägenin ala-asteella musiikkikoulussa ja jutut kuulosti jo siltä, että mä haluan mennä sinne tutustumiskierrokselle! Illalla mulla oli toiset tanssitreenit. Porukka vaikuttaa kyllä aika huipulta! Ne aikoo lähteä katsomaan breakdance-ryhmä Bouncen esitystä Tukholmaan huhtikuussa ja yks ryhmäläisistä kutsu koko ryhmän luokseen tänä lauantaina synttäribrunssille!
Tänään illalla mennään keilaamaan!
keskiviikko 25. helmikuuta 2009
Give peace a dance!
Illalla kaheksalta oli ekat tanssitreenit! Olin aivan tärinässä matkalla sinne koska a) en oo päässy tanssimaan pitkään aikaan ja b) koska en tienny hyväksyykö ryhmä enää uusia jäseniä kun niillä on jo ollu pyrkiminen pari viikkoa ennen tätä. Mua on viimeks jännittäny joku vastaavanlainen tilanne varmaan sillon ku pyrin Pietarsaaressa Energy Dancereihin! Ja siitä on kauan! Porukka vaikutti rennolta, tosin aika moni ei ollut päässyt tänään. Ryhmässä on ruotsalaisten lisäksi ahvenanmaalainen, porvoolainen ja venezuelalainen joten en tuntenut edes olevani suomi-ruotsi -maaottelussa! Seuraavat harkat on maanantaina ja olen tervetullut! Hiphei!
"Art is a universal language"
-Penelope Cruz
-Penelope Cruz
lauantai 21. helmikuuta 2009
Oh happy day
Oon superiloinen!
Eka tentti on onnellisesti ohi!
Ystäväni Iitu tulee tänne ens lauantaina kolmeks viikoks ja meen sitä Tukholmaan vastaan!
Varattiin eilen liput Osloon porukalla! Jeeij! Lähetään maaliskuun lopussa, koska täällä junaliput on sitä halvempia mitä aikasemmin ne ostaa. Näillä näkymin meitä lähtee mun ja Heinin lisäksi Laura, Anu ja Maria Suomesta ja Anun ja Marian kurssikaveri Liz Australiasta.
Keskiviikkona käytiin Heinin kanssa Anetten uudessa asunnossa viettämässä tyttöjen iltaa. Anette kyllästy Metsolaan eli Lilla Sunnerstaan ja muutti Flogstaan, missä asuu tosi paljon opiskelijoita ja vaihtareita 12 hengen korridoreissa. Urbaani legenda kertoo että joku opiskelija on aikanaan tehnyt tenttiahdistuksissaan itsemurhan ja sen takia kaikki flogstalaiset kiljuu joka päivä klo 22.00. Ja kyllä, tasan kymmeneltä huuto alkoi! Mekin vastattiin huutoon porukalla omasta ikkunasta!
Oon superiloinen myös siksi, että löysin tanssiryhmän! Värmlands nationilla on tanssiryhmä nimeltä Benwermarna (säärystimet) ja lähetin sinne eilen mailia että pääseekö sinne mukaan ja ne vastas että tervetuloa harkkoihin testaamaan! Jännittävää! Ekat harkat ois ens keskiviikkona kaheksalta peilisalissa. Ois huippua jos se osoittautuis kivaks ryhmäks jossa voisin alkaa käydä!
Nationit on kyllä niin kivoja!
Eilen käytiin porukalla Kalmarilla vegeillassa syömässä. Valitsin tofupullat, jotka osottautu yllättävän hyviks! Heini tilas pestopastaa vihanneksilla, ja sai pastaa ja kolme paprikanpalaa. Hampurilaisellehan sitten loppujen lopuks päädyttiin kotimatkalla!
Tänään käytiin Fikalla Östgötalla Ulriken ja Katarinan, meidän oman nationin uusien tuttavuuksien kanssa. Kahvi santsikuppeineen, iso voileipä ja suklaapulla makso vaan 40kr (vajaa 4 eur)!
Liz, proffesional sushi-eater from Australia,
feat. Thomas from France.
Elina & Ulrike på Östgötas Fika
Aurinko paisto ja aateltiin reippailla ja kävellä Coop Forumiin missä on mm. Ikea, paljon urheilukauppoja, ja kaikenlaisia muita kauppoja. Eksyttiin tosin vähän matkalla ja jouduttiin ottaa bussi perille, mutta ainakin ens kerralla osataan sit paremmin!
Tänään otetaan rennosti ja valmistaudutaan Oslo-koitokseen norjalaisen leffan ja auringonkukkasipsien kera (low fat + sunflower oil + sea salt = junkfood becomes healthy??) ja huomenna mennään laskiaissunnuntain kunniaksi Mälaren-järvelle riehumaan!
Eka tentti on onnellisesti ohi!
Ystäväni Iitu tulee tänne ens lauantaina kolmeks viikoks ja meen sitä Tukholmaan vastaan!
Varattiin eilen liput Osloon porukalla! Jeeij! Lähetään maaliskuun lopussa, koska täällä junaliput on sitä halvempia mitä aikasemmin ne ostaa. Näillä näkymin meitä lähtee mun ja Heinin lisäksi Laura, Anu ja Maria Suomesta ja Anun ja Marian kurssikaveri Liz Australiasta.
Keskiviikkona käytiin Heinin kanssa Anetten uudessa asunnossa viettämässä tyttöjen iltaa. Anette kyllästy Metsolaan eli Lilla Sunnerstaan ja muutti Flogstaan, missä asuu tosi paljon opiskelijoita ja vaihtareita 12 hengen korridoreissa. Urbaani legenda kertoo että joku opiskelija on aikanaan tehnyt tenttiahdistuksissaan itsemurhan ja sen takia kaikki flogstalaiset kiljuu joka päivä klo 22.00. Ja kyllä, tasan kymmeneltä huuto alkoi! Mekin vastattiin huutoon porukalla omasta ikkunasta!
Oon superiloinen myös siksi, että löysin tanssiryhmän! Värmlands nationilla on tanssiryhmä nimeltä Benwermarna (säärystimet) ja lähetin sinne eilen mailia että pääseekö sinne mukaan ja ne vastas että tervetuloa harkkoihin testaamaan! Jännittävää! Ekat harkat ois ens keskiviikkona kaheksalta peilisalissa. Ois huippua jos se osoittautuis kivaks ryhmäks jossa voisin alkaa käydä!
Nationit on kyllä niin kivoja!
Eilen käytiin porukalla Kalmarilla vegeillassa syömässä. Valitsin tofupullat, jotka osottautu yllättävän hyviks! Heini tilas pestopastaa vihanneksilla, ja sai pastaa ja kolme paprikanpalaa. Hampurilaisellehan sitten loppujen lopuks päädyttiin kotimatkalla!
Tänään käytiin Fikalla Östgötalla Ulriken ja Katarinan, meidän oman nationin uusien tuttavuuksien kanssa. Kahvi santsikuppeineen, iso voileipä ja suklaapulla makso vaan 40kr (vajaa 4 eur)!
Tofubollar @ Kalmar
Liz, proffesional sushi-eater from Australia,
feat. Thomas from France.
Elina & Ulrike på Östgötas Fika
Aurinko paisto ja aateltiin reippailla ja kävellä Coop Forumiin missä on mm. Ikea, paljon urheilukauppoja, ja kaikenlaisia muita kauppoja. Eksyttiin tosin vähän matkalla ja jouduttiin ottaa bussi perille, mutta ainakin ens kerralla osataan sit paremmin!
Tänään otetaan rennosti ja valmistaudutaan Oslo-koitokseen norjalaisen leffan ja auringonkukkasipsien kera (low fat + sunflower oil + sea salt = junkfood becomes healthy??) ja huomenna mennään laskiaissunnuntain kunniaksi Mälaren-järvelle riehumaan!
maanantai 16. helmikuuta 2009
Elling ja akateeminen angsti
Apua, eka tentti lähestyy. Keskiviikkona koittaa totuuden hetki.
Kurssi on Nordens språk, eli tanskaa ja norjaa.
Pitäis kirjottaa aine norjankielisestä romaanista, Brødre i blodet, ja vertailla siinä eri puhevariantteja, yeah riiiight! Oon puolivälissä kirjaa. Tuskanhiki.
Heinin kanssa kirotaan ja luetaan, kirotaan ja kirjotetaan.
Oli pakko lähteä nollaamaan mökkihöperöitymistä kaupungille.
Mikään ei auta akateemiseen angstiin paremmin ku kiinalaisesta ravintolasta hankittu natriumglutamaattimyrkytys ja terapiashoppailu. Ostin ensimmäisen Fjelluni eli Fjällräven-repun. Vuoristokettu tulee seuraamaan minua seuraavat uskolliset 20-vuotta seikkailuillani. Se on mukana kun lähetään Iitun kanssa reilaamaan ja Roskildeen ja kun saan tarpeekseni materialistisesta häränpaskasta ja pyöräilen Intiaan.
Tällä hetkellä olen eräretkellä lähinnä meidän asuinalueella Sunnerstassa, jossa netti kaatuilee joka toinen päivä, ja kouluun pitää viedä termoksessa kahvi ja eväät, koska ruoka on niin kallista. Laskelmoitiin että jos kahvi maksaa 10kr niin Claes Ohlsonilta (tuttavien kesken Klasu) ostettu 59kr termari tarvii ottaa vain 6 kertaa messiin niin se on jo maksanut itsensä takaisin. Enää neljä kertaa jäljellä!
Viikonloppuna oli Reccegasque eli hienompi versio fuksisitseistä. Käveltiin nationi nationilta juhlallisesti rummunpätinän tahdissa yliopiston päärakennukselle jossa oli tärkeitä puheita ja hienoja esityksiä. Sieltä lähdettiin ystävänationille Gästrike-Hälsinglandille alkudrinkille, ja sieltä edelleen Västgötanationille syömään (tässä vaiheessa seuraa siis kolmen ruokalajin ateria, kolmen ruokalajin juomatarjoiluineen) Ruotsalaisten sitsailu on aika samanlaista kuin Suomessa paitsi että kaikki on jotenki puolet hehkeempää. Kaiken kruunaa viimeinen loppulaulu jossa hakataan pöytää, ja filosofit, juristit, ja lääketieteilijät nousevat vuorollaan laulamaan ja lopuksi noustaan tuolille seisomaan. Laulun jälkeen kukaan ei missään nimessä saa istua, sillä muuten tentissä seuraa huonoa onnea. Kolmen ruoka- ja juomalajin jälkeen meidän nationilla oli jatkobileet jossa Östgötan oma Big Band-orkesteri Kapellet soitti muun muassa Beyoncea jazz-versiona. Najs!
Nyt palaan jälleen Ellingin, norjalaisen neurootikon ja salaperäisen hapankaalirunoilijan pariin!
Kurssi on Nordens språk, eli tanskaa ja norjaa.
Pitäis kirjottaa aine norjankielisestä romaanista, Brødre i blodet, ja vertailla siinä eri puhevariantteja, yeah riiiight! Oon puolivälissä kirjaa. Tuskanhiki.
Heinin kanssa kirotaan ja luetaan, kirotaan ja kirjotetaan.
Oli pakko lähteä nollaamaan mökkihöperöitymistä kaupungille.
Mikään ei auta akateemiseen angstiin paremmin ku kiinalaisesta ravintolasta hankittu natriumglutamaattimyrkytys ja terapiashoppailu. Ostin ensimmäisen Fjelluni eli Fjällräven-repun. Vuoristokettu tulee seuraamaan minua seuraavat uskolliset 20-vuotta seikkailuillani. Se on mukana kun lähetään Iitun kanssa reilaamaan ja Roskildeen ja kun saan tarpeekseni materialistisesta häränpaskasta ja pyöräilen Intiaan.
Tällä hetkellä olen eräretkellä lähinnä meidän asuinalueella Sunnerstassa, jossa netti kaatuilee joka toinen päivä, ja kouluun pitää viedä termoksessa kahvi ja eväät, koska ruoka on niin kallista. Laskelmoitiin että jos kahvi maksaa 10kr niin Claes Ohlsonilta (tuttavien kesken Klasu) ostettu 59kr termari tarvii ottaa vain 6 kertaa messiin niin se on jo maksanut itsensä takaisin. Enää neljä kertaa jäljellä!
Viikonloppuna oli Reccegasque eli hienompi versio fuksisitseistä. Käveltiin nationi nationilta juhlallisesti rummunpätinän tahdissa yliopiston päärakennukselle jossa oli tärkeitä puheita ja hienoja esityksiä. Sieltä lähdettiin ystävänationille Gästrike-Hälsinglandille alkudrinkille, ja sieltä edelleen Västgötanationille syömään (tässä vaiheessa seuraa siis kolmen ruokalajin ateria, kolmen ruokalajin juomatarjoiluineen) Ruotsalaisten sitsailu on aika samanlaista kuin Suomessa paitsi että kaikki on jotenki puolet hehkeempää. Kaiken kruunaa viimeinen loppulaulu jossa hakataan pöytää, ja filosofit, juristit, ja lääketieteilijät nousevat vuorollaan laulamaan ja lopuksi noustaan tuolille seisomaan. Laulun jälkeen kukaan ei missään nimessä saa istua, sillä muuten tentissä seuraa huonoa onnea. Kolmen ruoka- ja juomalajin jälkeen meidän nationilla oli jatkobileet jossa Östgötan oma Big Band-orkesteri Kapellet soitti muun muassa Beyoncea jazz-versiona. Najs!
Nyt palaan jälleen Ellingin, norjalaisen neurootikon ja salaperäisen hapankaalirunoilijan pariin!
tiistai 10. helmikuuta 2009
Tuttu, tavallinen, tiistai
Tykkään arjen pienistä iloista.
Tänään ei ollut luentoja.
Heräsin aamujumppaamaan yhdessä mummojen kanssa.
Pukuhuoneessa mummoja nauratti suomenruotsi ja Ann-Mariella on kuulemma Vaasan torilta ostettu kori eteisessä.
Jumpan jälkeen lähdin heräilevään ja aamutoimiaan suorittavaan Uppsalan keskustaan.
Kauppoja vasta avattiin, roskiksia tyhjennettiin. Muutamat harvat ihmiset tulivat kadulla vastaan, kuka mihinkin päivän koitokseen matkalla.
Ostin tutusta St. Per-gallerian ICA:sta tutuksi tulleita voisarvia (2 för 10 kronor).
Ehdin oleilla kotona muutaman tunnin koulutehtävien parissa kun jo alkoi Afrotanssi. Tanssin huolet pois poimimalla tähtiä taivaalta ja lakaisemalla tukalla lattiaa.
Kotiin pikapikaa ja sitten jo Västgöta-nationille toastille ja kermaviilille. Ruotsalaiset ei laita kermaviiliin dippijauhetta, se maistuu ihan hyvältä sellaisenaankin.
Missattiin oman nationin pubikierros ja mentiin ex-tempore leffaan.
Benjamin Buttons. Ihana. Varsinkin pikaiseksi päätökseksi yllättävän hyvä.
Käveltiin iltapuuhiaan toimittavan Uppsalan läpi bussipysäkille.
Matkalla kotiin pohdittiin Heinin kanssa elämän tarkoitusta.
Ei sen enempää, eikä vähempää.
Hyvää yötä.
Tänään ei ollut luentoja.
Heräsin aamujumppaamaan yhdessä mummojen kanssa.
Pukuhuoneessa mummoja nauratti suomenruotsi ja Ann-Mariella on kuulemma Vaasan torilta ostettu kori eteisessä.
Jumpan jälkeen lähdin heräilevään ja aamutoimiaan suorittavaan Uppsalan keskustaan.
Kauppoja vasta avattiin, roskiksia tyhjennettiin. Muutamat harvat ihmiset tulivat kadulla vastaan, kuka mihinkin päivän koitokseen matkalla.
Ostin tutusta St. Per-gallerian ICA:sta tutuksi tulleita voisarvia (2 för 10 kronor).
Ehdin oleilla kotona muutaman tunnin koulutehtävien parissa kun jo alkoi Afrotanssi. Tanssin huolet pois poimimalla tähtiä taivaalta ja lakaisemalla tukalla lattiaa.
Kotiin pikapikaa ja sitten jo Västgöta-nationille toastille ja kermaviilille. Ruotsalaiset ei laita kermaviiliin dippijauhetta, se maistuu ihan hyvältä sellaisenaankin.
Missattiin oman nationin pubikierros ja mentiin ex-tempore leffaan.
Benjamin Buttons. Ihana. Varsinkin pikaiseksi päätökseksi yllättävän hyvä.
Käveltiin iltapuuhiaan toimittavan Uppsalan läpi bussipysäkille.
Matkalla kotiin pohdittiin Heinin kanssa elämän tarkoitusta.
Ei sen enempää, eikä vähempää.
Hyvää yötä.
sunnuntai 8. helmikuuta 2009
dataustauko lukemisesta
Olen tänään lukenut kokonaista 35 sivua tanskalaista romaania! Aika jo tauolle.
Viikko on taas hujahtanut nopeasti!
Keskiviikkona tehtiin Runebergin torttuja, jotka osoittautuivat aika menestykseksi ja ne katosivat makeannälkäisiin suihin nopeasti! Italialaiset naapurimme Laura ja Francesca lupasivat tehdä meille pizzaa niinkuin Italiassa oikeasti tehdään. Meidän norjalainen ex-naapuri Anette toi myös mukanaan maistiaisksi norjalaista erikoisuutta, makeaa ruskeaa juustoa! Niin, makeaa juustoa! Ruskeaa juustoa!
Torstaina käytiin vihdoin ensimmäistä kertaa yliopiston kirjastossa. Se oli valtava! Käytiin katsomassa meidän kotilaitoksen ylistämää ja hehkuttamaa Silver Bibeliä, joka on hopealla kirjoitettu raamattu 500-luvulta. Loppujen lopuksi se osoittautui aika tylsäksi (älkää kertoko kenellekään, sillä lingvistinä olisi pyhäinhäväistys olla hihkumatta riemusta päästessään näkemään jotain kielen juurille ja hämärään alkuhistoriaan palaavaa maailmankuulua teosta.) Jokatapauksessa paljon mielenkiintoisemmaksi osoittautui Carta Marina 1500-luvun latinankielinen kartta pohjoismaista. Etymologiafani kun olen, innostuin tietysti ihan täysillä entisistä kaupunkien latinankielisistä nimistä kuten Karlabi, Psore, Tornia, Helsiga ja Espoa. Kartassa oli myös hauskoja kuvituksia. Suomen ja Ruotsin välillä oli kuvaavasti sota, ja merestä löytyi ties minkälaista karvaturria ja oliota. Sen aikainen maantiede ja biologia on varmaan ollut mielenkiintoista! Kirjaston lukusaleissa tuli tosi akateeminen fiilis kun seinät oli täynnä massiivisia kirjahyllyjä, joissa oli valtavia, pölyisiä, viisaan näköisiä opuksia!
Islannin kohdalla kartassa kuvataan lähinnä merihirviöitä ja saksalaisia laivoja.
Viikonlopun vihdoin saapuessa olin niin korvia myöten täynnä koulutehtäviä ja eri kieliä että päätin säästää kaiken koulutyön sunnuntaille ja relata perjantain ja lauantain. Perjantaina oli vihdoin kauan odotettu Bubba K-klubi Östgötalla, missä käytiin jammailemassa suomalaisten Anun ja Lauran kanssa. Yläkerrassa soi elektro ja alakerrassa oli kotoisan hämyiset dubreggae-henkiset kellarijamit! Siinä kajareiden vieressä jamitellessa tosin sain mitä todennäköisimmin joko iänikuisen tinnituksen tai vähintään rytmihäiriöitä, mutta kerrankos sitä jos ei toisenkin!
Lauantaina reippailtiin Heinin kans spinningissä. Oletteko koskaan spinnanneet Abban Waterloon tahdissa? Minä olen! Illalla lähdettiin vaihtariporukalla (no, suurin osa meistä oli suomalaisia plus australialaisvahvistus) kanssa V-dala nationin Velvetille kuunteleen uusinta musiikillista löytöäni, ruotsalaista syntikkarokkibändi Parkenia.
Tänään käytiin porukalla jälleen Kalmarilla fikalla. Fika on kyllä yksi sellainen ihana perinne joka pitää tuoda suomeenkin! Parasta mitä sunnuntaina voi tehdä on kahvikestittely!
Siitä puheen ollen, voisin nyt ottaa tauon tästä mun ahkerasta lukemisesta ja keittää kahvit.
Viikko on taas hujahtanut nopeasti!
Keskiviikkona tehtiin Runebergin torttuja, jotka osoittautuivat aika menestykseksi ja ne katosivat makeannälkäisiin suihin nopeasti! Italialaiset naapurimme Laura ja Francesca lupasivat tehdä meille pizzaa niinkuin Italiassa oikeasti tehdään. Meidän norjalainen ex-naapuri Anette toi myös mukanaan maistiaisksi norjalaista erikoisuutta, makeaa ruskeaa juustoa! Niin, makeaa juustoa! Ruskeaa juustoa!
Torstaina käytiin vihdoin ensimmäistä kertaa yliopiston kirjastossa. Se oli valtava! Käytiin katsomassa meidän kotilaitoksen ylistämää ja hehkuttamaa Silver Bibeliä, joka on hopealla kirjoitettu raamattu 500-luvulta. Loppujen lopuksi se osoittautui aika tylsäksi (älkää kertoko kenellekään, sillä lingvistinä olisi pyhäinhäväistys olla hihkumatta riemusta päästessään näkemään jotain kielen juurille ja hämärään alkuhistoriaan palaavaa maailmankuulua teosta.) Jokatapauksessa paljon mielenkiintoisemmaksi osoittautui Carta Marina 1500-luvun latinankielinen kartta pohjoismaista. Etymologiafani kun olen, innostuin tietysti ihan täysillä entisistä kaupunkien latinankielisistä nimistä kuten Karlabi, Psore, Tornia, Helsiga ja Espoa. Kartassa oli myös hauskoja kuvituksia. Suomen ja Ruotsin välillä oli kuvaavasti sota, ja merestä löytyi ties minkälaista karvaturria ja oliota. Sen aikainen maantiede ja biologia on varmaan ollut mielenkiintoista! Kirjaston lukusaleissa tuli tosi akateeminen fiilis kun seinät oli täynnä massiivisia kirjahyllyjä, joissa oli valtavia, pölyisiä, viisaan näköisiä opuksia!
Islannin kohdalla kartassa kuvataan lähinnä merihirviöitä ja saksalaisia laivoja.
Viikonlopun vihdoin saapuessa olin niin korvia myöten täynnä koulutehtäviä ja eri kieliä että päätin säästää kaiken koulutyön sunnuntaille ja relata perjantain ja lauantain. Perjantaina oli vihdoin kauan odotettu Bubba K-klubi Östgötalla, missä käytiin jammailemassa suomalaisten Anun ja Lauran kanssa. Yläkerrassa soi elektro ja alakerrassa oli kotoisan hämyiset dubreggae-henkiset kellarijamit! Siinä kajareiden vieressä jamitellessa tosin sain mitä todennäköisimmin joko iänikuisen tinnituksen tai vähintään rytmihäiriöitä, mutta kerrankos sitä jos ei toisenkin!
Lauantaina reippailtiin Heinin kans spinningissä. Oletteko koskaan spinnanneet Abban Waterloon tahdissa? Minä olen! Illalla lähdettiin vaihtariporukalla (no, suurin osa meistä oli suomalaisia plus australialaisvahvistus) kanssa V-dala nationin Velvetille kuunteleen uusinta musiikillista löytöäni, ruotsalaista syntikkarokkibändi Parkenia.
Tänään käytiin porukalla jälleen Kalmarilla fikalla. Fika on kyllä yksi sellainen ihana perinne joka pitää tuoda suomeenkin! Parasta mitä sunnuntaina voi tehdä on kahvikestittely!
Siitä puheen ollen, voisin nyt ottaa tauon tästä mun ahkerasta lukemisesta ja keittää kahvit.
keskiviikko 4. helmikuuta 2009
Vividente
HAHAHAHAHA!
Ainut asia minkä italialaiset tietävät suomesta: Me syödään paljon xylitolia!!
http://www.youtube.com/watch?v=U0HD1r55i_w
http://www.youtube.com/watch?v=TJaamzkP17w&feature=related
Ainut asia minkä italialaiset tietävät suomesta: Me syödään paljon xylitolia!!
http://www.youtube.com/watch?v=U0HD1r55i_w
http://www.youtube.com/watch?v=TJaamzkP17w&feature=related
sunnuntai 1. helmikuuta 2009
Isänmaan toivot, naapurimaan kauhut
Elävien kirjoissa taas! Viime viikolla oli alkuviikon sairaana, inhoan sairastamista! Loppuviikosta pääsin taas mukaan maininkeihin.
Torstaina meidän nationilla oli reccemottagning. Recce on uusi opiskelija eli kuin fuksi. Meille esiteltiin nationin talo ja sen tarjoamat aktiviteetit ja lopuksi meille tarjottiin hernekeittoa ja pannukakkua. Oltiin ihan haltioissamme kun päästiin ruokasaliin, se oli ihan mieletön, katosta roikkui kattokruunuja, pöydällä kynttilänjalkoja seinillä kultakehyksisiä tauluja, huhhuh! Ruokapöydässä pidettiin puheita ja laulettiin perinteikkäitä lauluja, joissa hakattiin pöytää, tömisteltiin lattiaa, noustiin tuolille seisomaan ja niin edelleen.
Ensi viikolla meillä on recceaktiviteetteja ja parin viikon päästä reccegascue. Gasque on vähän niinku sitsit, paitsi suuremmassa mittakaavassa ja siellä on pukukoodi. Eli ruokaa, juomaa, lisää lauluja, viihdettä ja pynttäytymistä, jippii!
Perjantaina bongattiin sattumalta kaupungilta suomalaisia joiden kanssa käytiin illalla syömässä ja Värmlands nationilla. Värmlandilla on tanssilattia kirjastossa!
Lauantaina käytiin Ikeassa syömässä. Söin 15 lihapullaa. Pieni annos on 10 ja keskikokoinen 15. Kuka syö koskaan yleensä 15 lihapullaa muualla kuin Ikeassa? Ei kukaan! En ainakaan minä, korkeintaan 5. Illalla täällä Lilla Sunnerstassa oli vaihtaribileet. Limbottiin ja tanssittiin letkajenkkaa :D
Tällä viikolla alotettiin tyttöjen kans uus elämä, ostettiin jumppakortit Svettikselle, eli yliopiston kuntokeskukseen. Kortti on aika kallis, 27 euroa kuukaudessa, mutta sen hinnalla saa käydä jumpassa, spinningissä ja jopa uimassa! Tänään oltiin Afrotanssissa, joka oli ihan huippua! Kivaa rumpumusiikkia ja liikkeitä joita sai revitellä. Olin ihan innoissani kun en oo päässy tanssimaan joulun jälkeen!
Torstaina on kansallirunoilijamme Runebergin päivä! Runebergin päivä on kivoin kirjailijalle omistettu päivä siksi että
a) Runeberg on syntynyt Pietarsaaressa
b) Sillon saa maailman parhaita torttuja!
..Lisäansioksi laskettakoon Maamme-laulun alkuperäinen ruotsinkielinen versio.
Koska Runebergin päivää ei vietetä Ruotsissa, täällä ei myöskään myydä torttuja. Siksipä teemmekin niitä huomenna Jonnan kanssa ite, ja kutsumme naapurit maistelemaan eksoottista herkkua!
Koulusta sen verran että huomattiin että opiskellaan kielinörttien kanssa. Luennoilta ei voi olla ollenkaan pois, koska jää heti jälkeen.
Tiesittekö että islannissa, á lausutaan [au], au lausutaan [öy], ja áu lausutaan [au'y]?? Niin, en tiennyt minäkään ja islanninopettajahan tästä innostui! Ainoa asia minkä osaan sanoa islanniksi tällä hetkellä on "Elina er feitur" = "Elina on läski".
Eräs meidän luokkakaveri osaa ruotsia, norjaa, tanskaa, englantia, saksaa, ranskaa, italiaa, espanjaa, puolaa ja jopa vähän suomea! Lisäksi se harrastaa esperantoa ja on ollut esperantotapaamisessa Haukiputaalla. HAHHAHAHA! (niin, Uppsalasta Haukiputaalla!)
Me sanotaan sitä Einariksi koska se näyttää BB-Einarilta ja on vähän saman oloinenkin.
Lisäksi ollaan opittu uusia sanoja. Kaikki on täällä as-jotain. Askult, asdumt jne. Ollaan myös keksitty uusia, esim. askallt ja astrött. Ruotsalaiset ystävämme pitävät tätä viihdyttävänä.
Ihmetyksen aiheita:
Kaikki ruotsalaiset kansiot on rumia. Kaikki.
Kaikissa ruotsalaisissa kansioissa on neljä reikää.
Kaikki ruotsalaiset rei'ittimet tekevät neljä reikää paperiin. (Sinänsä loogista)
Ruotsalainen kahvi on katoava luonnonvara. Meillä menee paketti viikossa.
Ruotsalaisten valmisruoka-ateriat ovat todella kalliita,
ja useimmiten suomalaisvalmisteisia. Herra Snellman (Pietarsaaresta, jee olen maininnut jo kaksi pietarsaarelaista tässä tekstissä. ) tai Rouva Saarioinen ruokkivat nälkäisten ruotsalaisten suut.
Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
Ljud högt, o dyra ord!
Ej lyfts en höjd mot himlens rand,
Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
Mer älskad än vår bygd i nord,
Än våra fäders jord.
- Vårt Land, J. L. Runeberg
P.s. Muokkasin kommentteja niin, että nyt kaikki voivat kommentoida, nekin jotka eivät ole kirjautuneita. Muistakaa kuitenkin laittaa nimi niin tiedän kuka kirjoittelee. :)
Torstaina meidän nationilla oli reccemottagning. Recce on uusi opiskelija eli kuin fuksi. Meille esiteltiin nationin talo ja sen tarjoamat aktiviteetit ja lopuksi meille tarjottiin hernekeittoa ja pannukakkua. Oltiin ihan haltioissamme kun päästiin ruokasaliin, se oli ihan mieletön, katosta roikkui kattokruunuja, pöydällä kynttilänjalkoja seinillä kultakehyksisiä tauluja, huhhuh! Ruokapöydässä pidettiin puheita ja laulettiin perinteikkäitä lauluja, joissa hakattiin pöytää, tömisteltiin lattiaa, noustiin tuolille seisomaan ja niin edelleen.
Ensi viikolla meillä on recceaktiviteetteja ja parin viikon päästä reccegascue. Gasque on vähän niinku sitsit, paitsi suuremmassa mittakaavassa ja siellä on pukukoodi. Eli ruokaa, juomaa, lisää lauluja, viihdettä ja pynttäytymistä, jippii!
Perjantaina bongattiin sattumalta kaupungilta suomalaisia joiden kanssa käytiin illalla syömässä ja Värmlands nationilla. Värmlandilla on tanssilattia kirjastossa!
Lauantaina käytiin Ikeassa syömässä. Söin 15 lihapullaa. Pieni annos on 10 ja keskikokoinen 15. Kuka syö koskaan yleensä 15 lihapullaa muualla kuin Ikeassa? Ei kukaan! En ainakaan minä, korkeintaan 5. Illalla täällä Lilla Sunnerstassa oli vaihtaribileet. Limbottiin ja tanssittiin letkajenkkaa :D
Tällä viikolla alotettiin tyttöjen kans uus elämä, ostettiin jumppakortit Svettikselle, eli yliopiston kuntokeskukseen. Kortti on aika kallis, 27 euroa kuukaudessa, mutta sen hinnalla saa käydä jumpassa, spinningissä ja jopa uimassa! Tänään oltiin Afrotanssissa, joka oli ihan huippua! Kivaa rumpumusiikkia ja liikkeitä joita sai revitellä. Olin ihan innoissani kun en oo päässy tanssimaan joulun jälkeen!
Torstaina on kansallirunoilijamme Runebergin päivä! Runebergin päivä on kivoin kirjailijalle omistettu päivä siksi että
a) Runeberg on syntynyt Pietarsaaressa
b) Sillon saa maailman parhaita torttuja!
..Lisäansioksi laskettakoon Maamme-laulun alkuperäinen ruotsinkielinen versio.
Koska Runebergin päivää ei vietetä Ruotsissa, täällä ei myöskään myydä torttuja. Siksipä teemmekin niitä huomenna Jonnan kanssa ite, ja kutsumme naapurit maistelemaan eksoottista herkkua!
Koulusta sen verran että huomattiin että opiskellaan kielinörttien kanssa. Luennoilta ei voi olla ollenkaan pois, koska jää heti jälkeen.
Tiesittekö että islannissa, á lausutaan [au], au lausutaan [öy], ja áu lausutaan [au'y]?? Niin, en tiennyt minäkään ja islanninopettajahan tästä innostui! Ainoa asia minkä osaan sanoa islanniksi tällä hetkellä on "Elina er feitur" = "Elina on läski".
Eräs meidän luokkakaveri osaa ruotsia, norjaa, tanskaa, englantia, saksaa, ranskaa, italiaa, espanjaa, puolaa ja jopa vähän suomea! Lisäksi se harrastaa esperantoa ja on ollut esperantotapaamisessa Haukiputaalla. HAHHAHAHA! (niin, Uppsalasta Haukiputaalla!)
Me sanotaan sitä Einariksi koska se näyttää BB-Einarilta ja on vähän saman oloinenkin.
Lisäksi ollaan opittu uusia sanoja. Kaikki on täällä as-jotain. Askult, asdumt jne. Ollaan myös keksitty uusia, esim. askallt ja astrött. Ruotsalaiset ystävämme pitävät tätä viihdyttävänä.
Ihmetyksen aiheita:
Kaikki ruotsalaiset kansiot on rumia. Kaikki.
Kaikissa ruotsalaisissa kansioissa on neljä reikää.
Kaikki ruotsalaiset rei'ittimet tekevät neljä reikää paperiin. (Sinänsä loogista)
Ruotsalainen kahvi on katoava luonnonvara. Meillä menee paketti viikossa.
Ruotsalaisten valmisruoka-ateriat ovat todella kalliita,
ja useimmiten suomalaisvalmisteisia. Herra Snellman (Pietarsaaresta, jee olen maininnut jo kaksi pietarsaarelaista tässä tekstissä. ) tai Rouva Saarioinen ruokkivat nälkäisten ruotsalaisten suut.
Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
Ljud högt, o dyra ord!
Ej lyfts en höjd mot himlens rand,
Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
Mer älskad än vår bygd i nord,
Än våra fäders jord.
- Vårt Land, J. L. Runeberg
P.s. Muokkasin kommentteja niin, että nyt kaikki voivat kommentoida, nekin jotka eivät ole kirjautuneita. Muistakaa kuitenkin laittaa nimi niin tiedän kuka kirjoittelee. :)
tiistai 27. tammikuuta 2009
Länsirintamalla influenssaa
"oh did you want to get to know me? ...hang on i'll just check who i am!"
...tässä vaiheessa kaivan taskusta lapun jossa lukee mun ruotsalainen osoite, ruotsalainen puhelinnumero, ruotsalainen e-mail, ja ruotsalainen henkilötunnus. the world is not black and white, it's blue and yellow.
oon kipeenä ja vainoharhailen että missaan kaikki hauskat tapahtumat, vaikka niitä on joka päivä.
np: james morrison - wonderful world
...tässä vaiheessa kaivan taskusta lapun jossa lukee mun ruotsalainen osoite, ruotsalainen puhelinnumero, ruotsalainen e-mail, ja ruotsalainen henkilötunnus. the world is not black and white, it's blue and yellow.
oon kipeenä ja vainoharhailen että missaan kaikki hauskat tapahtumat, vaikka niitä on joka päivä.
np: james morrison - wonderful world
sunnuntai 25. tammikuuta 2009
Älskling jag är hemma nu!
Hiiohei!
Kokonainen viikko sinikeltaista elämää takana!
Tiistaina alko koulu, islannin kurssilla! Kurssia pitää hassu vanha papparainen. Meidän "oppikirja" on tarina pienestä vihreästä lohikäärmeestä, "litli graeni drekinn". Islanti on sinänsä viihdyttävää että kun näkee islantilaista kirjotusta, ei voi muuta kun yrittää lukea sitä ääneen ja sille taas ei voi olla repeämättä!
Myöhemmin viikolla meillä alko myös norjan ja tanskan kurssi. Ensimmäiset kymmenen minuuttia olin tanskan luennolla aivan kauhuissani, en tajunnut MITÄÄN mitä opettaja jutteli. Hetken päästä oivalsin että se vääntää tanskaa. Kohtasin karun totuuden: ei ole mitään muuta mahdollisuutta selviytyä kuin yrittää ymmärtää mitä se puhuu.
Tajuttiin tässä yks päivä että käytetään täällä parhaimmillaan kuutta eri kieltä: suomea, englantia, ruotsi, islantia, norjaa ja tanskaa. Pariin kertaan on kyllä jo aivot menny lukkoon kun on pitänyt kesken kaiken vaihtaa kieltä. Tai sitten alkaa selittää vahingossa juttuja ihan väärällä kielellä ennenku huomaa että muut ei ymmärrä.
Aivoja nollatakseni ostin kirpparilta Nick Hornbyn How to Be Good-kirjan. En kyllä tiedä miks ajattelin että englanniksi lukeminen on nollausta, varsinkin kun siitä on tosi monta vuotta kun oon yleensäkään viimeks lukenu kirjoja viihteen vuoksi. Se on kuitenkin osottautunu tosi hauskaks tähän mennessä! Jos diggailette sarkastisen ironista arjen kuvausta, nasevaa dialogia ja kielellisiä jippoja, suosittelen!
Uppsalan yöelämä on rentoa. Huippua kun täällä ei oo Suomen glitter-sedula-monopolia!
Maanantaina laulettiin karaokea. Damn I love karaoke!
Keskiviikkona oli vaihtareiden pubikierros, kierrettiin (tai tarkotuksena oli kiertää) kaikkien nationeiden pubit, mutta koska niitä on yhteensä 13, ei ihan kaikkiin ehditty. (Tämä saattaa myös olla syy siihen miksi aivot olivat torstaina hieman lukossa.) Heini on sairastanu melkeen koko viikon, niin oon sitte lähteny omin nokkineni riehumaan tapahtumiin, mikä on tuottanut tuloksena uusia tuttavuuksia.
Perjantaina oli meidän nationin eli Östgötan kevätlukukauden eka klubi, hiphop-sävytteinen Knas, mikä osottautu tosi rennoks! Siellä oli ihmisiä kaikenmaailman kuteissa, kaikilla oli oma tyyli, ja sai olla just sellanen ku oli! Meidän nation on siitä erityinen että klubin teema vaihtuu joka viikonloppu, maltan tuskin oottaa Bubba K:ta eli jamaican beats-teemaa!
Eilen olin vaihtariporukalla V-dala nationin kekkereissä jotka nekin osottautu ihan huipuks! Velvet oli vähänniinku megakokonen 45special jossa esiinty livebändi ja rock-pop-indiemusa soi koko illan. Olin ihan fiiliksissä ku ne soitti Kings of Convenienceä ja Peter, Björn & Johnia. Olen tullut kotiin! Älskling jag är hemma nu!
Se tosin on omituista, että nationien baarit menee kiinni jo yhdeltä tai kahdelta ja baariin pitää mennä jo joskus yhdeksän aikaan viimestään jos haluaa sisään! Keskustan normibaarit tietty on auki myöhempään, mutta opiskelijat ei käy niissä koska hinnat on tuplasti kalliimpia. Meille metsän asukeille aikaisempi sulkemisaika on toisaalta vaan hyvä asia, sillä viimeinen yöbussi meidän huudeille lähtee 2.30. (Täällä on yleinen vitsi että kaikki Lilla Sunnerstalaiset asuu metsässä, mutta onneks täällä asuu kuitenki jonku verran muitaki vaihtareita.)
Lauantai- ja sunnuntaipäivisin monilla nationeilla on "fika" eli kahvikestit. Sillon katetaan pitkä pöytä täyteen voileipiä, piirakkaa ja muuta naposteltavaa josta kaikki valitsee omat suosikkinsa. No sehän sopii meille kahvin suurkuluttajille! Käytiin just Heinin kans testaamassa Kalmarin fikatarjonta. Nam! Vuohenjuusto-aurinkokuivattu tomaatti-rucola-voileipä ja hembakt äppelpaj med vaniljsås! Påtår ingår!
Viikon ihmetyksen aihe: Täällä ei oo kanaa! Koko viikko ollaan yritetty metsästää kanaa heikoin tuloksin. Mikään ei ole marinoitua, eikä varsinkaan suikaloitua! Lähin syötäväksi kelpaavaa muistuttava tuote on marinoimaton kanan rintafile, joka sekin maksaa perkeleesti!
Kokonainen viikko sinikeltaista elämää takana!
Tiistaina alko koulu, islannin kurssilla! Kurssia pitää hassu vanha papparainen. Meidän "oppikirja" on tarina pienestä vihreästä lohikäärmeestä, "litli graeni drekinn". Islanti on sinänsä viihdyttävää että kun näkee islantilaista kirjotusta, ei voi muuta kun yrittää lukea sitä ääneen ja sille taas ei voi olla repeämättä!
Myöhemmin viikolla meillä alko myös norjan ja tanskan kurssi. Ensimmäiset kymmenen minuuttia olin tanskan luennolla aivan kauhuissani, en tajunnut MITÄÄN mitä opettaja jutteli. Hetken päästä oivalsin että se vääntää tanskaa. Kohtasin karun totuuden: ei ole mitään muuta mahdollisuutta selviytyä kuin yrittää ymmärtää mitä se puhuu.
Tajuttiin tässä yks päivä että käytetään täällä parhaimmillaan kuutta eri kieltä: suomea, englantia, ruotsi, islantia, norjaa ja tanskaa. Pariin kertaan on kyllä jo aivot menny lukkoon kun on pitänyt kesken kaiken vaihtaa kieltä. Tai sitten alkaa selittää vahingossa juttuja ihan väärällä kielellä ennenku huomaa että muut ei ymmärrä.
Aivoja nollatakseni ostin kirpparilta Nick Hornbyn How to Be Good-kirjan. En kyllä tiedä miks ajattelin että englanniksi lukeminen on nollausta, varsinkin kun siitä on tosi monta vuotta kun oon yleensäkään viimeks lukenu kirjoja viihteen vuoksi. Se on kuitenkin osottautunu tosi hauskaks tähän mennessä! Jos diggailette sarkastisen ironista arjen kuvausta, nasevaa dialogia ja kielellisiä jippoja, suosittelen!
Uppsalan yöelämä on rentoa. Huippua kun täällä ei oo Suomen glitter-sedula-monopolia!
Maanantaina laulettiin karaokea. Damn I love karaoke!
Keskiviikkona oli vaihtareiden pubikierros, kierrettiin (tai tarkotuksena oli kiertää) kaikkien nationeiden pubit, mutta koska niitä on yhteensä 13, ei ihan kaikkiin ehditty. (Tämä saattaa myös olla syy siihen miksi aivot olivat torstaina hieman lukossa.) Heini on sairastanu melkeen koko viikon, niin oon sitte lähteny omin nokkineni riehumaan tapahtumiin, mikä on tuottanut tuloksena uusia tuttavuuksia.
Perjantaina oli meidän nationin eli Östgötan kevätlukukauden eka klubi, hiphop-sävytteinen Knas, mikä osottautu tosi rennoks! Siellä oli ihmisiä kaikenmaailman kuteissa, kaikilla oli oma tyyli, ja sai olla just sellanen ku oli! Meidän nation on siitä erityinen että klubin teema vaihtuu joka viikonloppu, maltan tuskin oottaa Bubba K:ta eli jamaican beats-teemaa!
Eilen olin vaihtariporukalla V-dala nationin kekkereissä jotka nekin osottautu ihan huipuks! Velvet oli vähänniinku megakokonen 45special jossa esiinty livebändi ja rock-pop-indiemusa soi koko illan. Olin ihan fiiliksissä ku ne soitti Kings of Convenienceä ja Peter, Björn & Johnia. Olen tullut kotiin! Älskling jag är hemma nu!
Se tosin on omituista, että nationien baarit menee kiinni jo yhdeltä tai kahdelta ja baariin pitää mennä jo joskus yhdeksän aikaan viimestään jos haluaa sisään! Keskustan normibaarit tietty on auki myöhempään, mutta opiskelijat ei käy niissä koska hinnat on tuplasti kalliimpia. Meille metsän asukeille aikaisempi sulkemisaika on toisaalta vaan hyvä asia, sillä viimeinen yöbussi meidän huudeille lähtee 2.30. (Täällä on yleinen vitsi että kaikki Lilla Sunnerstalaiset asuu metsässä, mutta onneks täällä asuu kuitenki jonku verran muitaki vaihtareita.)
Lauantai- ja sunnuntaipäivisin monilla nationeilla on "fika" eli kahvikestit. Sillon katetaan pitkä pöytä täyteen voileipiä, piirakkaa ja muuta naposteltavaa josta kaikki valitsee omat suosikkinsa. No sehän sopii meille kahvin suurkuluttajille! Käytiin just Heinin kans testaamassa Kalmarin fikatarjonta. Nam! Vuohenjuusto-aurinkokuivattu tomaatti-rucola-voileipä ja hembakt äppelpaj med vaniljsås! Påtår ingår!
Viikon ihmetyksen aihe: Täällä ei oo kanaa! Koko viikko ollaan yritetty metsästää kanaa heikoin tuloksin. Mikään ei ole marinoitua, eikä varsinkaan suikaloitua! Lähin syötäväksi kelpaavaa muistuttava tuote on marinoimaton kanan rintafile, joka sekin maksaa perkeleesti!
sunnuntai 18. tammikuuta 2009
Sunnuntaifiilis
Perjantaina päästiin meidän kämppään. Asuinalueen nimi on Lilla Sunnersta ja se on noin 7km keskustasta ja matka sinne kulkee pellon vieriä pitkin. Kunnon lande! Talotki on puiset! Langaton netti toimii sillonku sitä itteä huvittaa eikä oikeen sillonkaan. Seuraavaks ostetaan lehmä ja pari hevosta.
Alkujärkytyksen jälkeen oon kyllä todella tyytyväinen landehimaan; iso kolmio jossa molemmila on omat huoneet ja yhteinen olkkari ja keittiö ja paljon tilaa kesteille ja kavereille! Tuntuu jo kodilta.
Törmättiin myös pieneen musiikkikauppaan josta ostettiin muutamat älppärit koristeiks seinälle ja bongasin Toots & The Maytalsin levyn! Pitihän se ostaa!
Sitten tuhlattiin rahat Ikeaan ja kotimatkalla hypättiin ensin väärään bussiin, seuraavaksi väärälle bussipysäkille ja kolmannella kerralla oikeaan bussiin, mutta väärään suuntaan! Oltiin niin väsyneitä että päätettiin ajaa bussilla ympäri vaikka matkassa kestikin yhteensä yli tunti. Onneks bussikuski oli mukava ja jutteli mennen tullen politiikasta ja kehui Martti Ahtisaarta rauhanpalkinnosta ja haukkui venäläiset siitä miten suomalaisia kohdeltiin back in the days. Bussit toimii muuten biokaasulla täällä! Paikallisen bussiyhtiön slogan kuuluu: "Många av våra bussar är grönare än andra" "Monet busseistamme ovat vihreämpiä kuin toiset" Musta se on jotenki huvittavasti ilmastu.
Ja vihreydestä puheenollen, täällä kierrätetään tosi hyvin! Kaikelle mahdolliselle jätteelle on meidän taloyhtiön roskavarastossa oma koppa. Aivopesin Heinin lajittelemaan. Nyt meillä on pehmeä lasku kierrätyksen maailmaan, ajattelin laajentaa sitä asteittain. Heini ei nimittäin oikeen innostunu mun maailmanpelastussuunnitelmasta. :D
Nostin muuten ihan liikaa rahaa automaatista. Kruunut on sitten ihmeellisiä, miks 10kr on pienempi ku 1kr tai 5kr? Raivostuttavaa! Ja 20kr seteli näyttää monopolirahalta.
Lauantaina illalla käytiin open mic -illassa Kalmar-nationilla. (Nationit on vähän niinku ainejärjestöjä mutta ei sinne päinkään. Nationeilla on omat talot, pubit ja klubit ja vaikka ja mitä.) Heinin vaihtarikummi vei meidät paikan päälle. Pubi oli tosi kodikas, siellä soi hauska musiikki laidasta laitaan ja illan mittaan kaikki vapaaehtoset sai nousta lavalle soittamaan ja laulamaan. Myös Heinin buddy ja uusi tuttavuutemme Jamie Eteläafrikasta kävi esiintymässä. Sovittiin että harjotellaan porukalla ja mennään joskus keväämmällä esiintyyn yhdessä! Jeij! Ajateltiin vallottaa sydämet ABBA golden hitseillä :D
Lähimmät kaupat täällä on Gottsundassa eli vähän huonomaineisessa kaupunginosassa, jossa karujen kerrostalojen parvekkeita koristaa kaikenkokoset lautasantennit. Tänään tehtiin elämysmatka sinne ja löydettiin mm. lähin Lidl ja kuntosali! Kurkku on muuten tosi kallista täällä.
Huomenna mennään karaokeiltaan ja tiistaina alkaa koulu!
p.s. Täällä on yks aivan huippu tv-mainos! Siinä on elämäänsä kyllästyny pulu joka bongailee kadulta vaikka mitä. Paras on ku se innostuu ihan täysillä puunlehdestä. "Titta här är ett löv! Ja, idag händer det grejer!" Repeän sille joka kerta!
Alkujärkytyksen jälkeen oon kyllä todella tyytyväinen landehimaan; iso kolmio jossa molemmila on omat huoneet ja yhteinen olkkari ja keittiö ja paljon tilaa kesteille ja kavereille! Tuntuu jo kodilta.
Törmättiin myös pieneen musiikkikauppaan josta ostettiin muutamat älppärit koristeiks seinälle ja bongasin Toots & The Maytalsin levyn! Pitihän se ostaa!
Sitten tuhlattiin rahat Ikeaan ja kotimatkalla hypättiin ensin väärään bussiin, seuraavaksi väärälle bussipysäkille ja kolmannella kerralla oikeaan bussiin, mutta väärään suuntaan! Oltiin niin väsyneitä että päätettiin ajaa bussilla ympäri vaikka matkassa kestikin yhteensä yli tunti. Onneks bussikuski oli mukava ja jutteli mennen tullen politiikasta ja kehui Martti Ahtisaarta rauhanpalkinnosta ja haukkui venäläiset siitä miten suomalaisia kohdeltiin back in the days. Bussit toimii muuten biokaasulla täällä! Paikallisen bussiyhtiön slogan kuuluu: "Många av våra bussar är grönare än andra" "Monet busseistamme ovat vihreämpiä kuin toiset" Musta se on jotenki huvittavasti ilmastu.
Ja vihreydestä puheenollen, täällä kierrätetään tosi hyvin! Kaikelle mahdolliselle jätteelle on meidän taloyhtiön roskavarastossa oma koppa. Aivopesin Heinin lajittelemaan. Nyt meillä on pehmeä lasku kierrätyksen maailmaan, ajattelin laajentaa sitä asteittain. Heini ei nimittäin oikeen innostunu mun maailmanpelastussuunnitelmasta. :D
Nostin muuten ihan liikaa rahaa automaatista. Kruunut on sitten ihmeellisiä, miks 10kr on pienempi ku 1kr tai 5kr? Raivostuttavaa! Ja 20kr seteli näyttää monopolirahalta.
Lauantaina illalla käytiin open mic -illassa Kalmar-nationilla. (Nationit on vähän niinku ainejärjestöjä mutta ei sinne päinkään. Nationeilla on omat talot, pubit ja klubit ja vaikka ja mitä.) Heinin vaihtarikummi vei meidät paikan päälle. Pubi oli tosi kodikas, siellä soi hauska musiikki laidasta laitaan ja illan mittaan kaikki vapaaehtoset sai nousta lavalle soittamaan ja laulamaan. Myös Heinin buddy ja uusi tuttavuutemme Jamie Eteläafrikasta kävi esiintymässä. Sovittiin että harjotellaan porukalla ja mennään joskus keväämmällä esiintyyn yhdessä! Jeij! Ajateltiin vallottaa sydämet ABBA golden hitseillä :D
Lähimmät kaupat täällä on Gottsundassa eli vähän huonomaineisessa kaupunginosassa, jossa karujen kerrostalojen parvekkeita koristaa kaikenkokoset lautasantennit. Tänään tehtiin elämysmatka sinne ja löydettiin mm. lähin Lidl ja kuntosali! Kurkku on muuten tosi kallista täällä.
Huomenna mennään karaokeiltaan ja tiistaina alkaa koulu!
p.s. Täällä on yks aivan huippu tv-mainos! Siinä on elämäänsä kyllästyny pulu joka bongailee kadulta vaikka mitä. Paras on ku se innostuu ihan täysillä puunlehdestä. "Titta här är ett löv! Ja, idag händer det grejer!" Repeän sille joka kerta!
torstai 15. tammikuuta 2009
Day 1
Hiphei!
Täällä ollaan Ruotsissa, Uppsalassa!
Istutaan hostellin keittiössä kolme tyttöä ja kolme läppäriä vierekkäin.
Aamulla vasta ovella lähtiessä tajusin että ei hemmetti, oon oikeasti lähössä pois enkä tuu vähään aikaan takas!
Koko päivä ollaan tyttöjen kans naurettu ihan kaikelle, kukaan ei vissiin oo saanu liian montaa tuntia viime yönä nukuttua. :D
Arlandan lentokentällä on muuten Marimekon Unikko-verhot. Jotenki karua, unikot tuli korvista ulos jo viis vuotta sitten kun niitä oli joka paikassa kaikissa sateenkaaren väreissä! Mut ehkä ruotsalaiset on unikoitunu vasta tässä vaiheessa.
Mun vaihtarikummi haki meidät Uppsalassa bussiasemalta ja saatto hostellille, joka on aika murju (Jonnan sanoin tänne vois majottaa mustalaisia tai alkoholisteja) Yöpymiseen kuuluu ilmeisesti myös aamiainen, jäätynyt mandariini parvekkeella. Onneks täällä tarvii nukkua vaan yks yö!
Kierrettiin äsken vähän keskustaa ja löydettiin mm. Gina Tricot, joka myös koitui mun ja Heinin kohtaloksi. Köyhdyttiin muutama markka. Tähän mennessä Uppsala vaikuttaa huipulta! Täällä on vaikka mitä kivannäkösiä paikkoja ja rakennuksia! Ollaan vaan kuljettu pitkin katuja ja osoteltu kaikkea ja kaikkia ja hihkuttu innosta. Niin ja täällä sataa valtavia lumihiutaleita! Kylmä on vaikka luulin että täällä ois ollu suurinpiirtein kesä (eikö Ruotsissa aina oo?) Ruoka on halpaa!
Tsekattiin myös Jonnan kämppä, SE ASUU HOTEL UPPSALASSA!! Niin, hotellissa! 5kk hotellissa, kelpais joo mulleki. Tosin siellä on joku erityinen vaihtarikerros, mutta anyways, hieman tuli kateellinen fiilis hikisen hostellin jälkeen! No, huomenna päästään Heinin kans tsekkaan meidän kaksio... 7km keskustasta! (Hieman alkaa epäilyttää meidän tuleva sisustus, Heinillä on pinkki Hello Kitty-mania. Se uhkas jo ostaa vaaleanpunaisen kitaran ihan vaan seinälle koristeeksi, tietysti Hello Kitty-tarroilla koristellun.)
Huomenna alkaa myös orientation week, mikä tarkoittaa viikkoa täynnä vaikka mitä tapahtumia, jeejee! Kouluki vissiin alkaa joskus, kenelläkään ei mitään tietoa koska.
Lähimpään Lidliin on ainoastaan reilu kilsa, woop woop!
P.s. pankkiautomaattikuittien oikea reuna on glitteriä, hahaha.
Täällä ollaan Ruotsissa, Uppsalassa!
Istutaan hostellin keittiössä kolme tyttöä ja kolme läppäriä vierekkäin.
Aamulla vasta ovella lähtiessä tajusin että ei hemmetti, oon oikeasti lähössä pois enkä tuu vähään aikaan takas!
Koko päivä ollaan tyttöjen kans naurettu ihan kaikelle, kukaan ei vissiin oo saanu liian montaa tuntia viime yönä nukuttua. :D
Arlandan lentokentällä on muuten Marimekon Unikko-verhot. Jotenki karua, unikot tuli korvista ulos jo viis vuotta sitten kun niitä oli joka paikassa kaikissa sateenkaaren väreissä! Mut ehkä ruotsalaiset on unikoitunu vasta tässä vaiheessa.
Mun vaihtarikummi haki meidät Uppsalassa bussiasemalta ja saatto hostellille, joka on aika murju (Jonnan sanoin tänne vois majottaa mustalaisia tai alkoholisteja) Yöpymiseen kuuluu ilmeisesti myös aamiainen, jäätynyt mandariini parvekkeella. Onneks täällä tarvii nukkua vaan yks yö!
Kierrettiin äsken vähän keskustaa ja löydettiin mm. Gina Tricot, joka myös koitui mun ja Heinin kohtaloksi. Köyhdyttiin muutama markka. Tähän mennessä Uppsala vaikuttaa huipulta! Täällä on vaikka mitä kivannäkösiä paikkoja ja rakennuksia! Ollaan vaan kuljettu pitkin katuja ja osoteltu kaikkea ja kaikkia ja hihkuttu innosta. Niin ja täällä sataa valtavia lumihiutaleita! Kylmä on vaikka luulin että täällä ois ollu suurinpiirtein kesä (eikö Ruotsissa aina oo?) Ruoka on halpaa!
Tsekattiin myös Jonnan kämppä, SE ASUU HOTEL UPPSALASSA!! Niin, hotellissa! 5kk hotellissa, kelpais joo mulleki. Tosin siellä on joku erityinen vaihtarikerros, mutta anyways, hieman tuli kateellinen fiilis hikisen hostellin jälkeen! No, huomenna päästään Heinin kans tsekkaan meidän kaksio... 7km keskustasta! (Hieman alkaa epäilyttää meidän tuleva sisustus, Heinillä on pinkki Hello Kitty-mania. Se uhkas jo ostaa vaaleanpunaisen kitaran ihan vaan seinälle koristeeksi, tietysti Hello Kitty-tarroilla koristellun.)
Huomenna alkaa myös orientation week, mikä tarkoittaa viikkoa täynnä vaikka mitä tapahtumia, jeejee! Kouluki vissiin alkaa joskus, kenelläkään ei mitään tietoa koska.
Lähimpään Lidliin on ainoastaan reilu kilsa, woop woop!
P.s. pankkiautomaattikuittien oikea reuna on glitteriä, hahaha.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
