dataustauko lukemisesta

Olen tänään lukenut kokonaista 35 sivua tanskalaista romaania! Aika jo tauolle.

Viikko on taas hujahtanut nopeasti!
Keskiviikkona tehtiin Runebergin torttuja, jotka osoittautuivat aika menestykseksi ja ne katosivat makeannälkäisiin suihin nopeasti! Italialaiset naapurimme Laura ja Francesca lupasivat tehdä meille pizzaa niinkuin Italiassa oikeasti tehdään. Meidän norjalainen ex-naapuri Anette toi myös mukanaan maistiaisksi norjalaista erikoisuutta, makeaa ruskeaa juustoa! Niin, makeaa juustoa! Ruskeaa juustoa!

Torstaina käytiin vihdoin ensimmäistä kertaa yliopiston kirjastossa. Se oli valtava! Käytiin katsomassa meidän kotilaitoksen ylistämää ja hehkuttamaa Silver Bibeliä, joka on hopealla kirjoitettu raamattu 500-luvulta. Loppujen lopuksi se osoittautui aika tylsäksi (älkää kertoko kenellekään, sillä lingvistinä olisi pyhäinhäväistys olla hihkumatta riemusta päästessään näkemään jotain kielen juurille ja hämärään alkuhistoriaan palaavaa maailmankuulua teosta.) Jokatapauksessa paljon mielenkiintoisemmaksi osoittautui Carta Marina 1500-luvun latinankielinen kartta pohjoismaista. Etymologiafani kun olen, innostuin tietysti ihan täysillä entisistä kaupunkien latinankielisistä nimistä kuten Karlabi, Psore, Tornia, Helsiga ja Espoa. Kartassa oli myös hauskoja kuvituksia. Suomen ja Ruotsin välillä oli kuvaavasti sota, ja merestä löytyi ties minkälaista karvaturria ja oliota. Sen aikainen maantiede ja biologia on varmaan ollut mielenkiintoista! Kirjaston lukusaleissa tuli tosi akateeminen fiilis kun seinät oli täynnä massiivisia kirjahyllyjä, joissa oli valtavia, pölyisiä, viisaan näköisiä opuksia!

Islannin kohdalla kartassa kuvataan lähinnä merihirviöitä ja saksalaisia laivoja.

Viikonlopun vihdoin saapuessa olin niin korvia myöten täynnä koulutehtäviä ja eri kieliä että päätin säästää kaiken koulutyön sunnuntaille ja relata perjantain ja lauantain. Perjantaina oli vihdoin kauan odotettu Bubba K-klubi Östgötalla, missä käytiin jammailemassa suomalaisten Anun ja Lauran kanssa. Yläkerrassa soi elektro ja alakerrassa oli kotoisan hämyiset dubreggae-henkiset kellarijamit! Siinä kajareiden vieressä jamitellessa tosin sain mitä todennäköisimmin joko iänikuisen tinnituksen tai vähintään rytmihäiriöitä, mutta kerrankos sitä jos ei toisenkin!

Lauantaina reippailtiin Heinin kans spinningissä. Oletteko koskaan spinnanneet Abban Waterloon tahdissa? Minä olen! Illalla lähdettiin vaihtariporukalla (no, suurin osa meistä oli suomalaisia plus australialaisvahvistus) kanssa V-dala nationin Velvetille kuunteleen uusinta musiikillista löytöäni, ruotsalaista syntikkarokkibändi Parkenia.
Tänään käytiin porukalla jälleen Kalmarilla fikalla. Fika on kyllä yksi sellainen ihana perinne joka pitää tuoda suomeenkin! Parasta mitä sunnuntaina voi tehdä on kahvikestittely!

Siitä puheen ollen, voisin nyt ottaa tauon tästä mun ahkerasta lukemisesta ja keittää kahvit.