Terkkuja huvikummusta!

Jag är Pippi Långstrump, Den självständiga och egensinniga som går sina egna vägar.

Facebook-testin mukaan olen siis Peppi Pitkätossu. Tulin aika iloiseksi tuloksesta. Peppi on seikkailija. Kirjoituspöydälläni täällä Uppsalassa on kortti Pepistä, joka vilkuttaa katsojalleen kantaen kultakolikoita tiputtelevaa matkalaukkua. Saman kortin lähetin äidille ja isälle ja kirjoitin korttiin että kuvan Peppi kuvastaa minua vaihdossa ja että onneksi kassissa on vielä jonkin verran kolikoita jäljellä.




Äiti vastasi että kortin Herra Tossavainen muistuttaa siitä että pitää syödä. Mikä juttu se on että äidit aina luulee että niiden lapset ei syö? Syöminenhän on yksi lempiharrastuksistani! Ja sitä on kyllä tullut Uppsalassa harrastettua ahkeraan. En mä mitään vaatteita shoppaile. Mä syön kaikki mun rahat! Rakastan yhdessä kavereiden kanssa ulkona syömistä tai kokkailua! Niinkuin ystäväni Dana joskus aikanaan sanoi "Ystävyys on sitä ettei tarvi vetää mahaa sisään" No Iitu ja Heini ovatkin kunnon ystäviä!

Viime viikolla käytiin language pubissa, jossa pelailtiin kivoja pelejä vaihtareiden kanssa (syötiin). Pidettiin myös vanha kunnon tortilla-ilta ja perjantaina oli taas Östgöta-nationin Reggae-kemut jossa oli tällä kertaa esiintyjäkin (ja keikallehan ei voi tyhjin vatsoin lähteä). Huomasin, että Uppsalassa on aika paljon samantyylisiä keikkoja ja tapahtumia!
Lauantaina toivuttiin edellisillan jamitteluista ja käytiin ensimmäistä kertaa Uppsalan tuomiokirkossa kirkkokonsertissa. (sitä ennen tietty Café Unicossa syömässä) Kirkko oli kyllä mahtava, ja äänentoisto yllättävän massiivinen. Kirkkomusiikki iski nimittäin vasten kasvoja kunnon paatoksella! Loppuilta vietettiin vahingossa ruotsalaisiltaa Melodifestivalenin (se on ISO juttu täällä) ja Ruotsi-tietovisan parissa (kolme pussia popcorneja riittänee?).

Sunnuntaina käytiin yhdellä brunssilla ja kahdella fikalla eli kahvilla, minkä lopputuloksena päätimme yhteistuumin, että maanantaista lähtien alkaa uusi, vähäkalorisempi elämä. Tätä juhlistettiin Heinin kanssa tilaamalla sykemittarit kalorilaskimilla, hiphei, vain 5,90 Kuntoplussan tilaajalahjana!

Tänään löysin elämäni kengät Gränby Centrumista. Ne odottavat minua aina huomiseen asti etunimelläni varattuna Sko-Augustissa. Ne ovat Björn Borgit. True tennarit siis.

Inspiroiduin ja aloitin vihdoin ja viimein kandia! Tein kyselylomakkeen jonka Iitu vie luokalleen. Nyt enää kymmenen sivua analyysiä! Helppo nakki, piece of cake, kuin lapselta tikkarin veisi!

Loppuviikon ohjelmaan kuuluu jumppaa, eläviä kuvia, vähäkalorisia (en usko tätä itsekään) kahvitteluhetkiä uusien ja vanhojen toverien kera, mahdolliset omat synttärijuhlani ja kotieläimestäni Iitusta luopuminen. Iitu lukee tuossa vieressä narskuvalla kumipatjalla Vadelmavenepakolaista ja naureskelee ääneen, autuaan tietämättömänä siitä mitä mä tänne kirjottelen. Vadelmavenepakolainen on Miika Nousiaisen kirja, jossa tarinan kertoja tahtoo olla ruotsalainen mies. Ruotsalaiset ruskettuvat täydellisesti, niillä on täydellisiä lapsia ja kaikki on tosi idyllistä. Kun olin pieni, iskä osti mulle aina vadelmaveneitä Kanava-kioskilta. Makeita unia!

Huomenta Sverige!

Vauhdikas viikko on taas takana ja uusi jo alkanut!

Tiistaina käytiin porukalla keilaamassa ja torstaina oltiin karaokeillassa. Nolasin itseni täysin laulamalla mm. Lene Marlinia (josta ei tiedetty muuta kuin kertosäe, loput sävellettiin), Frank Sinatraa, Oasista ja Blink 182:ta. Olin varma että All the Small Things meni tooosi hyvin, mutta sitten kuulin Iitun nauhotuksen biisistä... Laulajan urani jää ehkä odottamaan ensi kertaan, mutta pääasia oli että nauroin vatsan kipeäksi!

Perjantaina Iitun kaveri Saara tuli Uppsalaan viikoksi ja käytiin illalla kaikki Värmlandilla klubilla ja päästiin Uppsalavimmel-kuvaan nettiin. Lauantaina oli Anun ja Anun kahden kämppiksen yhteiset synttärit Kantorsgatanilla (missä asuu paljon opiskelijoita kimppakämpissä). Bileistä lähdettiin vielä Flogstaan korridorbileisiin jossa kukaan ei tuntenut tyyppejä joiden luo mentiin, mutta paikka oli tupaten täynnä väkeä. Matkalla laulettiin bussissa yhteislauluja. Kotimatkalla ostin ensimmäisen makkarani paikallisesta nakkifakiirista eli makkarakojusta. Täällä kaupungin joka kulmalla on yksi makkaranmyyjä ja olin päättänyt että Ruotsista en lähde ennenkuin olen kojua testannut!

Uppsalavimmel.se

Sunnuntaina syötiin taas mahat täyteen brunssilla V-dalassa jossa saa itse paistaa vohveleita. Nam!

Iitu on nyt siis ollut täällä reilun viikon ja vajaat kaks viikkoa vielä jäljellä. Iitu lähtee joka aamu kukonlaulun aikaan läheiselle ala-asteelle harjotteluun kun me jäädään Heinin kanssa vielä nukkumaan pariksi tunniksi. Tänään heräsin ensimmäisen kerran samaan aikaan kuin Iitu, jotta saisin vihdoinkin tehtyä koulujuttuja joita on jäänyt rästiin. Viimeiset unihiekat karistettuani lähden yliopiston kirjastolle muistitikun kanssa, koska kotona työskentelystä ei yksinkertaisesti tule yhtään mitään. Iitun koulussa on paljon maahanmuuttajia, ja sehän sopii mulle mainiosti koska oon aatellu tehä kandini kaksikielisyydestä ja lasten kielten oppimisesta. Nyt ois loistava tilaisuus saada materiaalia koulusta!

Luin loppuun Nick Hornbyn How to Be Good ja tykkäsin kirjailijasta niin paljon että lainasin kaupunginkirjastosta toisenkin Hornbyn kirjan! (Heti kun olin taistellut puoli tuntia tiskillä saadakseni kirjastokortin ja seuraavat puoli tuntia etsien kirjaa käsittämättömästi järjestetystä kirjahyllystöstä.) Ajattelin jotain elämää suurempia ajatuksia kirjaan ja vaihtoon ja maailmantilaan liittyen, mutta en enää muista mitä ne oli, filosofoin joskus toiste.

Illalla mennään testaamaan Snerikes-nationin klubi ja huomenna mennään puhumaan kielillä language-pubiin!

Terveisiä minikommuunista!

Iitu ja Heinin poikakaveri saapuivat lauantaina ja nyt meitä majailee täällä neljä tyyppiä. Ydinperhe siis! Lähdin lauantaiaamuna aikasin Iitua vastaan Tukholmaan ja kuvittelin olevani oikea ruotsalainen, matkustin itse junalla ja kaikkea! Tavallaan se oli aika hassu kontrasti, kun matkustan tosi paljon junalla Suomessakin. Tukholmassa sain Pauligin kahvia, oikeaa kahvia!
Rautatieasemalta jatkettiin metrolla Kista-galleriaan joka on suhteellisen iso ostoskeskus. Kulutin sopivasti koko loppukuukauden budjetin, mutta onneks kuukausi oliki jo vaihtumassa.

Illalla käytiin yhden vaihtarikaverin korridorbileissä Flogstassa, päästiin taas kiljumaan kymmeneltä! Ilta sujui rennosti ihmisten, punkun, origamieläinten ja skeittilaudan parissa. Sunnuntaina testattiin Gästrike-Hälsingland nationin brunssi. 60kr eli vajaa 6 euroa ja sai syödä mahansa ihan täyteen mm. pizzaa, piirakoita, pastaa, leipiä, muroja, lettuja, pirtelöä, muffineita, kahvia ja mehua. Oli yhden singaporelaisen tytön synttärit joten meitä kokoontu aika paljon ja loppujen lopuksi istuttiin saman pöydän ääressä 2,5h!

Maanantaina Iitu alotti harjottelunsa Flöjt-vägenin ala-asteella musiikkikoulussa ja jutut kuulosti jo siltä, että mä haluan mennä sinne tutustumiskierrokselle! Illalla mulla oli toiset tanssitreenit. Porukka vaikuttaa kyllä aika huipulta! Ne aikoo lähteä katsomaan breakdance-ryhmä Bouncen esitystä Tukholmaan huhtikuussa ja yks ryhmäläisistä kutsu koko ryhmän luokseen tänä lauantaina synttäribrunssille!

Tänään illalla mennään keilaamaan!

Give peace a dance!

Oletteko koskaan kontanneet uimahallin saunaosastolla etsien kadonneita pukukaapin avaimia? Minä olen, tuloksetta! Käytiin Heinin kans Gottsunda Ghetton uimahallissa tänään. Pulikoinnin päätteeksi huomattiin että avaimet pukuhuoneen vaatekaappiin oli hukassa! Kaikki tavarat ja vaatteet lukkojen takana! Lopulta henkilökunta tuli puutarhasaksien näkösen vekottimen kans ja napsas lukon poikki. Uimahalliseikkailu oli kyllä yhden rikkinäisen lukon arvonen, uin kokonaiset 250 metriä, mikä on kymmenen altaanväliä, eli enemmän kuin pitkään, pitkään aikaan! Unohtamatta tietenkään bubbelpoolia ja saunaa! Oikeastaan kotiutuminen Ruotsiin on vähän pelottavan helppoa kun täällä on niin samanlaista ku Suomessa.

Illalla kaheksalta oli ekat tanssitreenit! Olin aivan tärinässä matkalla sinne koska a) en oo päässy tanssimaan pitkään aikaan ja b) koska en tienny hyväksyykö ryhmä enää uusia jäseniä kun niillä on jo ollu pyrkiminen pari viikkoa ennen tätä. Mua on viimeks jännittäny joku vastaavanlainen tilanne varmaan sillon ku pyrin Pietarsaaressa Energy Dancereihin! Ja siitä on kauan! Porukka vaikutti rennolta, tosin aika moni ei ollut päässyt tänään. Ryhmässä on ruotsalaisten lisäksi ahvenanmaalainen, porvoolainen ja venezuelalainen joten en tuntenut edes olevani suomi-ruotsi -maaottelussa! Seuraavat harkat on maanantaina ja olen tervetullut! Hiphei!

"Art is a universal language"
-Penelope Cruz

Oh happy day

Oon superiloinen!
Eka tentti on onnellisesti ohi!
Ystäväni Iitu tulee tänne ens lauantaina kolmeks viikoks ja meen sitä Tukholmaan vastaan!
Varattiin eilen liput Osloon porukalla! Jeeij! Lähetään maaliskuun lopussa, koska täällä junaliput on sitä halvempia mitä aikasemmin ne ostaa. Näillä näkymin meitä lähtee mun ja Heinin lisäksi Laura, Anu ja Maria Suomesta ja Anun ja Marian kurssikaveri Liz Australiasta.

Keskiviikkona käytiin Heinin kanssa Anetten uudessa asunnossa viettämässä tyttöjen iltaa. Anette kyllästy Metsolaan eli Lilla Sunnerstaan ja muutti Flogstaan, missä asuu tosi paljon opiskelijoita ja vaihtareita 12 hengen korridoreissa. Urbaani legenda kertoo että joku opiskelija on aikanaan tehnyt tenttiahdistuksissaan itsemurhan ja sen takia kaikki flogstalaiset kiljuu joka päivä klo 22.00. Ja kyllä, tasan kymmeneltä huuto alkoi! Mekin vastattiin huutoon porukalla omasta ikkunasta!

Oon superiloinen myös siksi, että löysin tanssiryhmän! Värmlands nationilla on tanssiryhmä nimeltä Benwermarna (säärystimet) ja lähetin sinne eilen mailia että pääseekö sinne mukaan ja ne vastas että tervetuloa harkkoihin testaamaan! Jännittävää! Ekat harkat ois ens keskiviikkona kaheksalta peilisalissa. Ois huippua jos se osoittautuis kivaks ryhmäks jossa voisin alkaa käydä!

Nationit on kyllä niin kivoja!
Eilen käytiin porukalla Kalmarilla vegeillassa syömässä. Valitsin tofupullat, jotka osottautu yllättävän hyviks! Heini tilas pestopastaa vihanneksilla, ja sai pastaa ja kolme paprikanpalaa. Hampurilaisellehan sitten loppujen lopuks päädyttiin kotimatkalla!
Tänään käytiin Fikalla Östgötalla Ulriken ja Katarinan, meidän oman nationin uusien tuttavuuksien kanssa. Kahvi santsikuppeineen, iso voileipä ja suklaapulla makso vaan 40kr (vajaa 4 eur)!

Tofubollar @ Kalmar

Liz, proffesional sushi-eater from Australia,
feat. Thomas from France.Elina & Ulrike på Östgötas Fika

Aurinko paisto ja aateltiin reippailla ja kävellä Coop Forumiin missä on mm. Ikea, paljon urheilukauppoja, ja kaikenlaisia muita kauppoja. Eksyttiin tosin vähän matkalla ja jouduttiin ottaa bussi perille, mutta ainakin ens kerralla osataan sit paremmin!
Tänään otetaan rennosti ja valmistaudutaan Oslo-koitokseen norjalaisen leffan ja auringonkukkasipsien kera (low fat + sunflower oil + sea salt = junkfood becomes healthy??) ja huomenna mennään laskiaissunnuntain kunniaksi Mälaren-järvelle riehumaan!

Elling ja akateeminen angsti

Apua, eka tentti lähestyy. Keskiviikkona koittaa totuuden hetki.
Kurssi on Nordens språk, eli tanskaa ja norjaa.
Pitäis kirjottaa aine norjankielisestä romaanista, Brødre i blodet, ja vertailla siinä eri puhevariantteja, yeah riiiight! Oon puolivälissä kirjaa. Tuskanhiki.
Heinin kanssa kirotaan ja luetaan, kirotaan ja kirjotetaan.
Oli pakko lähteä nollaamaan mökkihöperöitymistä kaupungille.
Mikään ei auta akateemiseen angstiin paremmin ku kiinalaisesta ravintolasta hankittu natriumglutamaattimyrkytys ja terapiashoppailu. Ostin ensimmäisen Fjelluni eli Fjällräven-repun. Vuoristokettu tulee seuraamaan minua seuraavat uskolliset 20-vuotta seikkailuillani. Se on mukana kun lähetään Iitun kanssa reilaamaan ja Roskildeen ja kun saan tarpeekseni materialistisesta häränpaskasta ja pyöräilen Intiaan.

Tällä hetkellä olen eräretkellä lähinnä meidän asuinalueella Sunnerstassa, jossa netti kaatuilee joka toinen päivä, ja kouluun pitää viedä termoksessa kahvi ja eväät, koska ruoka on niin kallista. Laskelmoitiin että jos kahvi maksaa 10kr niin Claes Ohlsonilta (tuttavien kesken Klasu) ostettu 59kr termari tarvii ottaa vain 6 kertaa messiin niin se on jo maksanut itsensä takaisin. Enää neljä kertaa jäljellä!

Viikonloppuna oli Reccegasque eli hienompi versio fuksisitseistä. Käveltiin nationi nationilta juhlallisesti rummunpätinän tahdissa yliopiston päärakennukselle jossa oli tärkeitä puheita ja hienoja esityksiä. Sieltä lähdettiin ystävänationille Gästrike-Hälsinglandille alkudrinkille, ja sieltä edelleen Västgötanationille syömään (tässä vaiheessa seuraa siis kolmen ruokalajin ateria, kolmen ruokalajin juomatarjoiluineen) Ruotsalaisten sitsailu on aika samanlaista kuin Suomessa paitsi että kaikki on jotenki puolet hehkeempää. Kaiken kruunaa viimeinen loppulaulu jossa hakataan pöytää, ja filosofit, juristit, ja lääketieteilijät nousevat vuorollaan laulamaan ja lopuksi noustaan tuolille seisomaan. Laulun jälkeen kukaan ei missään nimessä saa istua, sillä muuten tentissä seuraa huonoa onnea. Kolmen ruoka- ja juomalajin jälkeen meidän nationilla oli jatkobileet jossa Östgötan oma Big Band-orkesteri Kapellet soitti muun muassa Beyoncea jazz-versiona. Najs!

Nyt palaan jälleen Ellingin, norjalaisen neurootikon ja salaperäisen hapankaalirunoilijan pariin!

Tuttu, tavallinen, tiistai

Tykkään arjen pienistä iloista.

Tänään ei ollut luentoja.
Heräsin aamujumppaamaan yhdessä mummojen kanssa.
Pukuhuoneessa mummoja nauratti suomenruotsi ja Ann-Mariella on kuulemma Vaasan torilta ostettu kori eteisessä.
Jumpan jälkeen lähdin heräilevään ja aamutoimiaan suorittavaan Uppsalan keskustaan.
Kauppoja vasta avattiin, roskiksia tyhjennettiin. Muutamat harvat ihmiset tulivat kadulla vastaan, kuka mihinkin päivän koitokseen matkalla.
Ostin tutusta St. Per-gallerian ICA:sta tutuksi tulleita voisarvia (2 för 10 kronor).
Ehdin oleilla kotona muutaman tunnin koulutehtävien parissa kun jo alkoi Afrotanssi. Tanssin huolet pois poimimalla tähtiä taivaalta ja lakaisemalla tukalla lattiaa.
Kotiin pikapikaa ja sitten jo Västgöta-nationille toastille ja kermaviilille. Ruotsalaiset ei laita kermaviiliin dippijauhetta, se maistuu ihan hyvältä sellaisenaankin.
Missattiin oman nationin pubikierros ja mentiin ex-tempore leffaan.
Benjamin Buttons. Ihana. Varsinkin pikaiseksi päätökseksi yllättävän hyvä.
Käveltiin iltapuuhiaan toimittavan Uppsalan läpi bussipysäkille.
Matkalla kotiin pohdittiin Heinin kanssa elämän tarkoitusta.
Ei sen enempää, eikä vähempää.
Hyvää yötä.